Tekisinkö tulosta vai merkityksellisiä tekoja? : Yrityksille tukea maahanmuuttajien rekrytointiin palvelumuotoilemalla työhönvalmennusta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Hämeen Setlementti ry:n TyöPolku-hankkeen maahanmuuttajien työhönvalmennukseen liittyvää yhteistyötä työnantajien kanssa tulisi kehittää, jotta yritysten esimiehiä tavoitettaisiin paremmin ja he osallistuisivat useammin maahanmuuttajien työkokeilujen järjestämiseen. Tutkimusaineisto hankittiin kyselyjen ja haastattelujen avulla Hämeenlinnan ja Lahden seutujen yritysten esimiehiltä ja TyöPolku-hankkeen työntekijöiltä. Hanke on opinnäytetyön tilaaja. Maahanmuuttajien työttömyys on Suomessa selvästi yleisempää kuin kantaväestön. Työllisyyttä pyritään edistämään muun muassa osoittamalla TE-palveluiden työvoimapoliittista rahoitusta maahanmuuttajien yksilötyöhönvalmennusta toteuttaville toimijoille, kuten Hämeenlinnan, Lahden ja Forssan seuduilla toimivalle TyöPolku-hankkeelle (2014–2016, 2017–2018). Hankkeessa TE-palveluissa työnhakijoina oleville maahanmuuttajille järjestetään työkokeiluja työpaikoille. Tämä vaatii työhönvalmentajilta jatkuvaa yhteistyötä alueen työnantajien kanssa. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien rekrytointi alueen yrityksiin on harvinaista. Rekrytointiin vaikuttavat maahanmuuttajien henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa esimiesten ja työyhteisön arvot ja ennakkoluulot sekä ohjaus- ja perehdytysvalmiudet. Työhönvalmennusta yritysten esimiehet eivät tunne tai tunnista, mutta he ovat kuitenkin kiinnostuneita maahanmuuttajien tuetusta työllistymisestä. Maahanmuuttajien työllistämiseksi yrityksissä tarvitaan tukea, jota työhönvalmennus voi tarjota. Esitänkin, että TyöPolku-hankkeen maahanmuuttajien työhönvalmennus tulisi muotoilla palvelutuotteeksi, joka vastaa myös työnantajien, erityisesti yritysten, tarpeisiin.The aim of this thesis was to find out how co-operation with employers in the job coaching of TyöPolku Project should be developed to get more managers in private companies involved and participate more frequently in organizing work try-outs for immigrants. The research data was compiled by surveys and interviews with the managers in private companies of the Hämeenlinna and Lahti regions and the staff of the TyöPolku Project. TyöPolku Project of Hämeen Setlementti NGO is the commissioner of this thesis. In Finland, the unemployment rate of immigrants is clearly higher than that of the native Finnish population. The employment of immigrants is promoted in many ways, including by addressing the labor market policy funding of TE Services for implementers of the individual job coaching of immigrants. TyöPolku Project (2014–2016, 2017–2018) working in the regions of Hämeenlinna, Lahti and Forssa is funded by TE Services and these three cities. In the project, job coaches organize unpaid work try-outs at real workplaces for job seekers. This requires continuous co-operation between job coaches and the employers of the region. The outcome of this thesis shows that the recruitment of immigrants to private companies in the region is rare. In addition to the personal characteristics of immigrants, the values and prejudices of managers and work communities affect immigrant recruitment. Managers’ and work communities’ lack of guidance and induction skills can become a barrier to the recruitment of immigrants. Job coaching of immigrants is not known by managers, but they are interested in supported employment of immigrants. The support which job coaching can provide is needed to employ more immigrants in private companies. As a conclusion of the thesis, I suggest that the job coaching of immigrants in TyöPolku Project should be designed as a service product that also meets the needs of employers, especially private companies