Lastentarhanopettajien käsityksiä varhaiskasvatussuunnitelmauudistuksesta

Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) uudistettiin elokuussa 2016. Lailla velvoittavan perusteasiakirjan pohjalta kuntien on laadittava ja otettava käyttöön paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat 1.8.2017 mennessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa lastentarhanopettajien käsityksistä koskien varhaiskasvatussuunnitelmauudistusta. Tutkimuksen avulla selvitettiin, millaiseksi lastentarhanopettajat kokevat työyhteisönsä valmiudet paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman (2017) käyttöönottoon sekä tutkittavien arvioita uudistuksen tuomista muutoksista päiväkodin arjessa. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä, jossa yhdistyivät kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla sekä kuvaamalla käsityksiä prosentuaalisesti. Kyselyyn vastasi 85 lastentarhanopettajaa 15 maakunnasta. Tutkimuksen perusteella 85,8 % lastentarhanopettajista koki tuntevansa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) keskimääräistä paremmin. Vastaajista 89,4 % koki uudistuksen hyödylliseksi. Vastaajista 66,7 % koki työyhteisöllään olevan hyvät valmiudet paikallisen varhaiskasvatussunnitelman (2017) käyttöönottoon. Käyttöönottoa edistävinä tekijöinä esille nousivat ammattitaitoinen henkilöstö, uudistusmyönteinen ilmapiiri sekä asianmukainen perehdytys. Vastausten perusteella lastentarhanopettajat toivoivat lasten ja huoltajien osallisuuden korostumista sekä pedagogiikan painottumista päiväkodin arjessa. Lastentarhanopettajat kokivat varhaiskasvatusuudistuksen pääosin hyvänä. Työyhteisön valmiuksiin uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotossa suhtaudutaan kuitenkin varauksella kiireen, tiedonpuutteen ja muutosvastaisuuden vuoksi. Jatkotutkimusaiheiksi tutkimuksen pohjalta nousee kysymys siitä, miten varhaiskasvatussuunnitelmauudistus näyttäytyy käytännössä varhaiskasvatuksen arjessa ja kuinka uudistus on vastannut lastentarhanopettajien ennakkokäsityksiä muutoksesta.The basics of the Early Childhood Education Plan (2016) were reformed in August 2016. The basic document requires by law that municipalities have to plan and introduce their own local Early Childhood Education Plans by the 1st of August 2017. The goal of the thesis was to generate information about the understanding and views of the kindergarten teachers concerning the reform of the Early Childhood Education Plan. The purpose of the study was to examine the readiness of the work communities to introduce the local Early Childhood Education Plan (2017) by conducting a survey addressed to the kindergarten teachers. The survey also focused on the teachers’ views of the changes that the reform might bring to the kindergartens’ daily work. The study had both qualitative and quantitative elements and was conducted as a Webpropol survey. The data was analysed by using themes. A total of 85 kindergarten teachers from 15 different counties answered the survey. Based on the results, 85.5 % of the teachers felt that they knew the basics of the Early Childhood Education Plan (2016) better than on average. 89.4 % found the reform valuable. 66.7 % felt that their work community had good abilities to introduce the reformed local Early Childhood Education Plan (2017). Factors promoting a successful introduction were: competent staff, a positive attitude towards change and appropriate induction. The respondents hoped for highlighting the participation of the children and their parents, as well as the importance of pedagogy, in the kindergartens’ daily life. Based on the results, the kindergarten teachers were generally satisfied with the reform. However, the readiness to carry out changes in the work community received reserved assessments due to the busy working environment, lack of information and change resistance. Further research could study how the reform shows in practice in everyday early childhood education and how the reform has met the expectations of the kindergarten teachers