Kouluterveydenhoitajien kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla Oulun alueen kouluterveydenhoitajien kokemuksia Lapset puheeksi –menetelmän käytöstä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoiman Lapset puheeksi –koulutus- ja juurrutushankkeen kanssa. Lapset puheeksi –menetelmän käyttö on vasta viime vuosina aloitettu Oulun alueella kouluterveydenhuollossa eikä sen käytöstä ole vielä juurikaan tutkimustietoa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa menetelmän käytöstä ja hyödyllisyydestä kouluterveydenhoitajan työssä. Lisäksi tavoitteena on, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Lapset puheeksi –menetelmän kehittämisessä. Oppimistavoitteina ovat ammatillisuuden kehittäminen ja laadullisen tutkimusmenetelmän käytön hallitseminen. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään Lapset puheeksi –menetelmää ja sen keskeisiä käsitteitä, kouluterveydenhuoltoa sekä kouluterveydenhoitajan roolia kouluterveydenhuollossa. Keskeisiin käsitteisiin perehtyminen on oleellista tutkimustulosten ymmärtämisen kannalta. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin kahden teemaryhmä-keskustelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä seitsemää Oulun alueen kouluterveydenhoitajaa, jotka ovat käyneet Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimus tuotti tietoa Lapset puheeksi –menetelmän käytöstä, hyödyistä ja kehittämisideoista kouluterveydenhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksesta selvisi, että kouluterveydenhoitajilla ei ole selkeää ohjeistusta siihen, milloin ja missä tilanteissa menetelmää käytetään. Kouluterveydenhoitajat kokivat menetelmän käytön hyödylliseksi erityisesti huolen herättyä perheestä. Lokikirjojen käytössä koettiin haasteita niiden määrän ja löydettävyyden vuoksi. Kouluterveydenhoitajat kuvasivat yhden olennaisimmista hyödyistä menetelmässä olevan se, että sen avulla saa kokonaisvaltaisemman käsityksen lapsen kehitysympäristöistä. Lapset puheeksi –keskustelu tuo myös esille lapsen vahvuuksia. Menetelmään liittyviksi kehittämisideoiksi mainittiin muun muassa lokikirjojen helpompi saatavuus sekä yhteisen linjauksen tekeminen kouluterveydenhuoltoon menetelmän käytöstä. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää Lapset puheeksi -menetelmän kehittämisessä kouluterveydenhoitajan työhön soveltuvaksi, esimerkiksi tilanteisiin, joissa lapsesta syntyvä huoli edellyttää vanhempien kutsumista paikalle.The purpose of the thesis was to describe school nurses’ experiences of using the ”Let’s Talk about Children” -method. The thesis was made in co-operation with the health care district of Northern Ostrobothnia. The usage of "Let's Talk about Children" –method has just recently been started in the area of Oulu, and there is not yet enough information of its usage. The aim of the thesis was to produce information of the usage and usefulness of ”Let’s Talk about Children” -method in the work of a school nurse. Another aim of the thesis was to utilize the results of the thesis in the development of ”Let’s Talk about Children” -method. Our personal aims were the development of our occupational professionalism and also good management of qualitative research method. In the knowledge base of the thesis we explain the ”Let’s Talk about Children” -method, the protective and vulnerability factors of a child, school health care and the role of a school nurse. The understanding of these concepts is essential for the research. Our research was carried out with a qualitative method. Research material was gathered by theme group conversations. Seven school nurses from the district of Oulu, who had been trained to use the method, were interviewed. The material was analyzed by content analysis The research produced information of ”Let’s Talk about Children” -method’s usage, benefits and improvement ideas from the aspect of a school nurse. Research reported that school nurses don’t have clear instructions of when and in which situations should the method be used. School nurses experienced the method to be useful especially when there is concern of a child or family. The usage of logs was described challenging because of their amount and findability. For the school nurse, the benefit is that you get better overall impression of the development environments of a child. ”Let’s Talk about Children” -method discloses the child’s protective factors. For the improvement ideas, easier availability of logs and the making of common policy for the usage of the method to the school health care were mentioned. The information gathered from the research can be used in developing ”Let’s Talk about Children” -method more applicable to school nurse’s work, for example in situations, where a worry of a child requires calling parents over to school