Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksessa ilmenevät haasteet : Opinnäytetyö

Vuosittain 25 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön, joka on myös suomalaisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Joka toiselle sairastuneelle jää aivoverenkiertohäiriöstä pysyvä haitta, joista puolet ovat vaikea-asteisia. Neljännes sairastuneista toipuu täysin oireettomaksi. Tehokkaan alkuvaiheen kuntoutuksen avulla voidaan vähentää aivoverenkiertohäiriön aiheuttamaa pysyvää vammautumista ja potilaiden myöhempää hoidon tarvetta. Akuutti- ja toipumisvaiheessa potilasohjauksen tarve on suurimmillaan, koska hoitotyön toiminnot ja potilaan kuntoutus tapahtuvat potilasohjauksen avulla. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana on tutkia aivoverenkiertohäiriöpotilaan haasteellista ohjausta ottaen huomioon potilaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat sekä sairaudesta johtuvat toimintakyvyn ongelmat. Työssä on huomioitu myös potilaan omaisen ohjaus. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan aivoverenkiertohäiriöpotilaan haasteellista ohjausta, jonka onnistumisen ja toteutuksen kannalta keskeistä on potilaan voimavarat ja aivoverenkiertohäiriöstä johtuvat toiminnalliset rajoitukset. Opinnäytetyössämme tarkastellaan potilasohjausta hoitotyön näkökulmasta kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Katsaukseen valikoidun aineiston analysointi on toteutettu abduktiivisella sisällönanalyysillä, jonka tavoitteena on muodostaa yhteenvetoa aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksessa suositeltavista ohjaus- ja havainnollistamismenetelmistä sekä ohjauksessa huomioitavista potilaan toiminnallisista haasteista. Opinnäytetyö on toteutettu Oulun ammattikorkeakoulussa osana hoitotyön koulutusohjelmaa, yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neurokirurgian vuodeosasto 2:n kanssa. Tulosten perusteella aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksen haasteena on ohjaajan ja ohjattavan välinen vuorovaikutus ja siihen vaikuttavat tekijät. Potilasohjaus edellyttää toimivia kommunikaatiokeinoja. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjauksessa potilaan toiminnalliset ja kognitiiviset rajoitukset vaikuttavat ohjauksen toteutukseen ja käytettäviin menetelmiin. Aivoverenkiertohäiriöön liittyvien oireiden, kuten masennuksen ja oiretiedostamattomuuden tunnistaminen ovat ohjauksen kannalta keskeisiä. Osaltaan opinnäytetyönä tuotettavasta tiedosta hyötyvät potilaat ja heidän omaisensa sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt, alan opiskelijat ja opettajat. Tutkimus nostaa esiin myös jatkotutkimushaasteita, kuten ohjauksen kirjaaminen sairaalajakson aikana sekä omaisen ohjaaminen potilaan kotiutumisvaiheessa ja sen jälkeen.Annually 25 000 Finns are effected by cerebrovascular accident, stroke, and in Finland it is the third common cause of death. Every second patient who gets a stroke, suffers permanent handicap, of which half are severe. Every fourth recovers fully without any symptoms. The need for patient´s guidance is the biggest during the stroke’s acute and recovery stage. With an effective rehabilitation in the beginning, traumatisation caused by sickness and need for the later care can be reduced. Rehabilitation is sustaining and it continues for a long time in patient’s everyday life. The starting point of this thesis is to study the challenging guidance of the patient suffered by the stroke, by taking into account patient´s own resources as well as cognitive, physical and psychosocial problems and the guidance from the relatives point of view. In this thesis we examine the challenging guidance of a stroke patient. The success and execution of the guidance is essential due to the critical matters such as patient’s physical, psychological and social resources as well as the functional changes caused by the stroke. In our thesis we observe the patient´s guidance from the nursing point of view by studying the literature related to thesis subject. Analysis of the material chosen to this review, has been implemented by using the method of abductive content analysis. Target of the analysis has been a summary based on sources of recommended guidance of steering and visual methods for stroke patients, including also functional restrictions effecting the patient. Thesis has been carried out as a part of the Degree Programme in Nursing in the Oulu University of Applied Sciences, together with the neurosurgery ward of health care district of Northern Ostrobothnia. Results shows the challenges of the guidance for the stroke patient, where in order to make guidance successful, there has to be a common way of communication between the instructor and the patient to be guided. Instructor needs to understand the changes in brains caused by the illness. Successful guidance pays attention to patient’s individual needs and functional restrictions, which both needs to be considered when the ways and methods of the guidance are implemented. Depression is often linked to the illness, which also needs to be taken into account in the comprehensive care. The information brought by this thesis will be useful for the patients and their relatives as well the professionals, students and teachers in the health care sector. This study brings up the needs for further research, such as the documenting the guidance during care in the ward and guidance of the relatives during the discharge from the hospital and after that