Rajoitustoimenpiteet kehitysvammahuollossa : henkilöstön näkemykset ja kokemukset

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin Paimion yksiköiden henkilökunnan näkemyksiä ja kokemuksia rajoitustoimenpiteiden toteuttamisesta, kirjaamisesta ja mahdollisesta jälkipuinnista. Tarkoituksena oli myös selvittää, minkä tyyppisiä ja minkälaisissa olosuhteissa henkilökunta työssään rajoitustoimia toteuttaa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tuntemuksia rajoitustoimenpiteiden toteuttaminen herättää henkilökunnassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta kokemusperäistä tietoa liittyen rajoitustoimenpiteiden toteuttamiseen, kirjaamiseen ja jälkipuintiin ja tätä kautta kehittää rajoitustoimiin liittyviä käytänteitä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen kanssa. Opinnäytetyö on lähestymistavaltaan laadullinen. Työn aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kuutta Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuutta työntekijää, jotka ovat työssään joutuneet turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin sekä nähneet alan kehityksen ja kehitysvamma-alan murrosvaiheen. Suomen perustuslaki ja Suomen solmimat kansainväliset sopimukset takaavat jokaiselle ihmiselle perus- ja ihmisoikeudet. Näiden pohjalta meillä jokaisella on oikeus elämään, koskemattomuuteen, vapauteen sekä oikeus määrätä itsestään. Kehitysvammahuollossa henkilön elämään vaikuttavat monet oikeudet ja tarkentunut lainsäädäntö. Kehitysvammahuollossa kuitenkin on tilanteita, joissa joudutaan turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin, jotta pystytään takaamaan henkilön ja muiden turvallisuus. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kehitysvamma-alalla rajoitustoimia käytetään lakimuutoksen jälkeenkin varsin laajasti. Rajoitustoimenpiteitä suoritetaan osin myös ennaltaehkäisevästi. Asiakkaan aggressiivinen ja uhkaava käytös oli yleisin syy rajoitustoimenpiteisiin. Rajoitustoimenpiteet herättivät myös paljon erilaisia tunteita hoitajissa. Rajoitustoimien ennaltaehkäisyssä on iso rooli hoitajan omalla ammatillisuudella ja käyttäytymisellä. Tilaratkaisut koettiin myös osittain ennaltaehkäiseviksi keinoiksi. Kehitysvammahuollon rajoitustoimenpiteet ovat moniulotteinen ilmiö, jonka tutkimukseen tulee panostaa tulevaisuudessa. Mahdollisen tutkimustiedon avulla voitaisiin kehittää hoitotyön keinoja, jotka lisäisivät niin asiakkaiden hyvinvointia kuin hoitajien työturvallisuutt