Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatiminen pedagogisen suunnittelun prosessissa

Opinnäytetyön taustalla olivat syksyllä 2016 uudistetut valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä opinnäytetyöntekijän kiinnostus pedagogiseen suunnitteluun. Yhteistyökumppaniksi löytyi Nokian kaupungin kunnallinen päiväkoti ja erään lapsiryhmän varhaiskasvattajat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli reflektoivasti käydä läpi varhaiskasvatussuunnitelman uusia perusteita kasvattajatiimin kanssa siten, että oppiminen tapahtuu yhteistyössä ja ryhmäkohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa tukien. Opinnäytetyö on toimintatutkimuksellinen, ja aineistonkeruu toteutettiin kasvattajatiimissä teemahaastatteluita ja aktiivista havainnointia hyödyntäen 14.11.2016–16.1.2017. Opinnäytetyön tavoitteita olivat varhaiskasvattajien perehtyminen ja sitoutuneisuus uuteen valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessä oppien, pedagogisen ajattelun ja toiminnan kehittäminen ja ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatiminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi tuottaa kokemustietoa päiväkotiryhmästä Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen suunnittelijoille. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: ”Miten yhteinen kehittämistyöskentely vaikutti kasvattajatiimin pedagogisen suunnittelun prosessiin?” ja ”Mitä työskentely tuotti ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perustaksi?” Kasvattajat sitoutuivat yhteiseen työskentelyyn ja sisäistivät yhteisöllisessä oppimisprosessissa uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Pedagoginen suunnittelu vaatii kasvattajien yhteistä aikaa ja ulkopuolisen fasilitaattorin tukea. Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöllisiksi perusteiksi saatiin arvopohja, oppimisen alueiden määritelmiä sekä lasten mielenkiinnon kohteita. Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tehtiin graafinen kooste kasvattajien työvälineeksi. Luottamuksellinen aineisto, kuten ryhmän varhaiskasvattajien ja lasten nimet, on jätetty pois julkisesta raportista. Johtopäätöksenä opinnäytetyöstä voidaan todeta, että pedagoginen suunnittelu vaatii aikaa ja johtajan rooli korostuu kasvattajien yhteisen ajan löytämisessä. Kasvattajatiimin yhteinen suunnittelu on merkityksellistä laadukkaan pedagogiikan ja kasvattajan jatkuvan oppimisen kannalta. Jatkossa lasten osallisuutta ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa olisi kehitettävä sekä keskityttävä pedagogisen johtajuuden merkitykseen yhteisöllisessä oppimisprosessissa.The purpose of this thesis was to help early childhood educators to assimilate national early childhood education curriculum to produce a base plan for an early childhood education group curriculum. The aim of this thesis was to utilize communal learning for developing suitable pedagogical methods. The data were collected using focused interviews which included for example active observation and written notes. The data were analyzed using data-oriented content analysis. The results showed that early childhood educators were committed to work together and they built a base for their early childhood education group curriculum. Pedagogical planning took time and needed external support. The findings indicate that it is important to have a leader who arranges time for communal pedagogical planning. The findings suggest that the quality of early childhood education and educator’s lifelong learning are based on communal planning. It would be interesting to do more research about the meaning of pedagogical leadership and children’s participation when early childhood education group curriculums are being prepared