Valmistavan koulutuksen opas Suomen Urheiluopiston Valmentajan Ammattitutkinolle

Tämän työelämän kehittämistyön tavoitteena oli laatia opas, joka auttaa tutkinnon suorittajaa ymmärtämään valmistavan koulutuksen koulutuskokonaisuutta ja toimintatapaa sekä antaa kokonaiskuvaa tutkinnon suorittamisesta. Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin oppaan todellinen tarve yhdessä ohjelmajohtajien kanssa, sekä luotiin ohjausryhmä ohjaamaan kehittämistyön sisältöä. Tämän jälkeen tehtiin sisällön rajausta sekä tiedon keruu opasta vasten. Lopuksi opasta altistettiin valmistavankoulutuksen ryhmälle sekä kerättiin palautetta, jonka pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset oppaaseen. Aikuisten oppimisesta puhuttaessa puhutaan andragogiikasta, joka kokoavana teoriana tekee eroa pedagogiikkaan. Aikuisten koulutusta järjestettäessä on syytä ottaa huomioon oppimisympäristöjen näkökulmasta sosiaalinen, pedagoginen, psykologinen sekä fyysinen ulottuvuus. Aikuisten motivaatio voidaan ajatella muodostuvan tarpeesta sekä toimintaan sitoutumisesta. Itseohjautuvuusteorian mukaan motivaation tason määrittelee yksilön perustarpeiden täyttyminen eli tarvetyytyväisyys. Näyttötutkintojärjestelmä antaa joustavan tavan ylläpitää ja uudistaa aikuisten ammatillista osaamista. Kehitettäessä aikuisten osaamista sekä työmarkkinoilla pärjäämistä, näyttötutkinnoilla on keskeinen tehtävä. Näyttötutkintojärjestelmä pitää sisällään valmentajille suunnatut valmentajan ammattitutkinnon (VAT) sekä valmentajan erikoisammattitutkinnon (VEAT). Näyttötutkintojärjestelmän suuri etu on tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen sekä osaamisen tunnustaminen riippumatta siitä missä osaaminen on kertynyt. Seuratoimijoiden koulutuksen voidaan katsoa alkaneen Suomessa 1800-1900 vaihteessa vapaaehtoistoimijoiden koulutuksilla. 1900-luvun alun urheiluohjaajien koulutusten kautta päästiin 1960-luvulla kehittämään systemaattisesti Suomalaista valmentajakoulutusta. Suuria rakenteellisia muutoksia valmentaja-koulutukseen tuli 1990-luvulla, kun jäykkiä rakenteita purettiin. 2000-luvulla ihmisläheisyyden korostuminen on voimistunut ja 2010-luvulla valmentajakoulutuksia on kehitetty vielä enemmän tarpeen suunnassa. Valmentajakoulutusta Suomessa on tarjolla eri toimijoiden järjestämänä. Tasojen 1-3 valmentajakoulutusta tarjoaa etupäässä lajiliitot valmentajien täydennyskoulutuksena. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen (VAT ja VEAT) järjestämisestä vastaa etupäässä urheiluopistot. Valmentajakoulutusta on myös tarjolla opetussuunnitelmapohjaisissa koulutusohjelmissa toisella-, alemmalla korkeakoulu- sekä korkea-asteella. Suomen Urheiluopisto tarjoaa 1-3-tasojen valmentajakoulutusta, pohjautuen Suomalaiseen valmennusosaamisen malliin, yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Lisäksi Suomen urheiluopistolla on järjestämislupa valmentajan ammatti- (VAT) ja erikoisammattitutkinnolle (VEAT). Valmennuskeskus on keskittynyt kehittämään koulutusten toimintatapoja tehokkaamman sekä mielekkäämmän oman osaamisen kehittämiseksi. Opasta käytetään valmentajan ammattitutkinnon valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutusryhmittäin huomioidaan erityispiirteet, joiden suunnassa tehdään tarvittavat muutokset. Tulevaisuudessa oppaan eri osia voidaan esittää mm. videon muodoss