LÄHIESIMIESTEN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kehittää peruspalvelukuntayhtymä Kallion lähiesimiesten työhyvinvointia. Tavoitteena oli tuottaa lähiesimiesten työhyvinvointia tukeva toimintamalli opinnäytetyöhön liittyvän kyselyn pohjalta. Mallin tavoitteena on edistää lähiesimiesten työhyvinvointia huomioiden voimavara- ja kuormittavuustekijät. Lähiesimiesten työhyvinvoinnin kehittämisen vaikutukset näkyvät sekä työntekijöiden työhyvinvoinnissa että asiakkaiden saaman palvelun laadussa. Työhyvinvoinnin kehittämisellä on todettu olevan yhteiskuntaa hyödyttäviä tuloksia. Opinnäytetyön johtamisen näkökulmana oli strateginen johtaminen ja opinnäytetyön toteutunut lähestymistapa oli konstruktiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselyä, joka lähetettiin tutkimuksentekohetkellä lähiesimiestyötä tekeville sekä kaikille vuonna 2016 lähiesimiestyötä tehneille (n=46). Aineistojen analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisältöanalyysiä sekä kvantifiointia. Vastaukset jaettiin voimavara- ja kuormittavuustekijöihin sekä työhyvinvointia lisääviin tekijöihin. Voimavaratekijöiksi vastaajat kokivat seuraavat asiat: muiden esimiesten vertaistuki, avoin ja toimiva yhteistyö, osaava, motivoitunut ja yhteistyökykyinen henkilöstö, organisaation arvostus, oman esimiehen tuki, selkeät ohjeet, koulutus, mielenkiintoinen työ ja henkilökohtaiset voimavarat. Kuormittavuustekijöiksi koettiin henkilöstöjärjestelyt ja henkilöstöjohtamisen erilaiset haasteet, johdon arvostaminen, oman esimiehen tuki, toiminnan ja viestinnän kehittäminen, työn määrä, työn sisältö ja sen kehittäminen. Analysoinnissa huomattiin, että omaan asenteeseen, asiakkaisiin, asukkaisiin ja potilaisiin liittyviä vastauksia oli vain muutama. Näillä on kuitenkin suuri merkitys lähiesimiehen työhyvinvoinnin kehittämisessä, minkä vuoksi ne valittiin myös vaikutustekijöiksi. Opinnäytetyön kehittämisosassa kyselyn tuloksia hyödynnettiin ja tuotettiin lähiesimiesten työhyvinvointimalli. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhyvinvointimalli tukee kohdeorganisaation henkilöstöstrategiaa. Työhyvinvointimalli otetaan käyttöön opinnäytetyön valmistuttua. Malli on esitetty organisaation johdolle sekä pienelle osalle lähiesimiehiä. Lähiesimiehet ovat tuoneet esiin, että mallissa olevat keinot ovat käytännönläheisiä ja tarpeellisia.The purpose of this thesis was to find out and develop the Basic Service Municipal Union Kallio`s front-line managers` well-being at work. The aim of developing is to produce work well-being pattern to the front-line managers, based on a thesis questionnaire. The target was to promote managers` work well-being by noticing the resource and work load factors. Influences of developing the work well-being among front-line managers workers` well-being at work and in the quality of customers` service. Developing the work well-being has been found to have beneficial results for the society. The thesis was made from the strategic management point of view and the method of ap-proach was constructive research. The data collection method was semi-structured query, which was sent to all who were working as front-line managers at that time and in the year 2016 (n=46). The data was analyzed by using a data-oriented content analysis and quantification. Responses of the query were divided into the resource and load factors and factors contributing to well-being at work. Respondents felt most of the following as resource factors: peer support of the other superiors, open and effective co-operation, knowledge, motivated and co-operative staff, appreciation of the organization, support of your superior, clear instructions, education, interesting work and your own personal resources. At the load factors were felt: staff arrangements and the diverse challenges faced in human resource managing, valuing of the management, support of your superior, development of operations and communication, amount of work, the content of the work and its development. The analysis showed that there were only a few answers concerning the attitude, customers, residents and patients. However, these have a major impact on the development of occupational well-being of front-line managers, which is why the answers were also selected as impact factors. In the development part of the thesis, the results of the survey were utilized and a work well-being model for managers on the front-line was produced. As a conclusion of the thesis you can note, that the work well-being model supports the tar-get organization`s personnel strategy. The well-being model at work will be introduced when the thesis is completed. The model was presented to the management of the organization and to a small proportion of the front-line managers. They have pointed out that the means in the model are pragmatic and necessary