Maa-ainesten hallinta Tampereen alueella

Maa-ainesten hallinnalla tarkoitetaan tässä työssä maanrakentamisessa syntyvän ylijäämämaan tehokasta hyötykäyttöä. Tampereen kaupunki käynnisti asian kehitystoimet perustamalla ohjausryhmän, joka ohjaa maankäytön prosessia kohti taloudellista, kestävää ja kaikkia osapuolia hyödyttävää ratkaisua. Ohjausryhmän tavoite on ratkaista suurhankkeiden massankäyttöön liittyvät haasteet ja kehittää kaupungin toimintaa kohti yhteistä maa-ainesten hallinnan mallia. Kehittämistoimenpiteet on aloitettava pienistä muutoksista, jolloin niiden vaikuttavuutta ja muutosten suuntaa on helpompi havainnoida. Siinä vaiheessa tämän opinnäytetyön tarpeellisuus tulee esiin. Tarkoitus on löytää ensimmäiset askeleet, joiden avulla prosessin kehittäminen voidaan aloittaa. Kehitystyön ensimmäisten askeleiden analysointi ohjaa koko prosessin muutosta kohti valoisampaa tulevaisuutta. Lähtölaukaus kehittämiselle on Hiedanrannan alueen rakentaminen ja siellä tapahtuvat valtavat maansiirtotyöt. Nykyisten maanvastaanottopaikkojen tulevaisuus on myös epävarma, koska uusia paikkoja ei ole avautumassa ja nykyisten täyttyminen on näköpiirissä. Kaupungin eri yksiköiden yhteistoiminnalla voitaisiin vähentää hankkeiden negatiivisia vaikutuksia ja yhdessä kehittää maa-ainesten hallinnan prosessia kohti yhteistä toimintaa. Haastatteluiden avulla saatujen havaintojen avulla ja omaan kokemukseen perustuen maa-ainesten hallinnan ensimmäisten askeleiden ja toimenpiteiden hahmottaminen saatiin käynnistettyä. Lopputuloksena on malli, jonka avulla maa-ainesten hallinnan ohjausryhmä pystyy antamaan suuntaviivat kehittämisen askeleiksi ensimmäisissä pilottihankkeissa. Tarkoitus on saada aikaan malli, jonka sisällä prosessin eri osapuolet toimivat yhteisen edun nimissä, olivat eri toimijat sitten sisäisiä tai ulkoisia. Massalaskelmien toteuttamien kaavoitusvaiheessa yhteiset lomakkeet ja tiedon jakaminen uusista suunnittelukohteista ovat ensimmäisiä askelia kohti tehokasta maa-ainesten kierrätystä niin suunnittelu- kuin rakentamiskohteissakin. Kun kaikki prosessin osapuolet sitoutuvat tavoitteisiin ja näkevät myös oman toimintansa ulkopuolelle, jatkokehityksen mahdollisuudet ovat hyvät.Soil recycling is a growing part of civil engineering. The bottom line idea is to recycle excavated soils in earth construction sites or nearby green area construction. The basic goal is to decrease transportation costs and carbon dioxide emissions. Another development goal is to reduce usage of new rock materials because of their nonrenewable nature. City of Tampere has started developing the soil recycling process in the area by forming a group which aims to improve the city’s internal process of soil recycling. This group strives to achieve a better future by steering the city policies in the right direction. One part of the development group’s mission is to find solutions which ease communication and cooperation between city units. To start investigations of needed operations, the group came up with an idea to examine the present situation by commissioning a study. It was hoped that the study would offer knowledge of the current circumstances and first actions to be taken in the future to reach these goals. The most significant problem with civil construction and soil management is lack of landfill places. The City of Tampere has two landfill places, Rusko and Myllypuro. Present landfill places are going to fill up in recent years, Rusko in year 2017. Before a new landfill place can become operational, a roughly two-year license process must first be completed. As no new landfill places are available, the problem with excavated soils is imminent. The method of study was interviews. Every participating unit was heard. After the data was collected, the author also reflected on his personal experience and knowledge on the subject. As a result, a number of improvement suggestions were formed. The first improvement is to use a valid form, where all the information related to every project that has been approved is stored. In the initial stages the information is approximate, but after further planning they get more detailed. Detailed information can be transferred to tenders, which contractors then use to to calculate construction costs. Another focus point is to improve the quality measurement process of soils. When a constractor starts a new site and knows what the ground structure is like, it is easy to reach good quality and to plan how to reuse excavated soils