Matkailupalveluiden tarjoajien sosiaalinen vastuu Kaakkois-Aasiassa

Vastuullisuus on tällä hetkellä erittäin tärkeä sekä ajankohtainen aihe. Kansainvälinen matkailu lisääntyy koko ajan ja sen vaikutukset näkyvät jo selvästi useissa matkakohteissa. Erityisesti Kaakkois-Aasiaan suuntautuva matkailu on jatkanut kasvuaan jo vuosikymmeniä. Matkailun sosiaalisten vaikutusten ilmeneminen voi kestää vuosia, mutta sen negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää toimimalla vastuullisesti. Tämän työn tavoitteena on kartoittaa mitä sosiaalisen vastuun keinoja kaakkoisaasialaiset matkailualan yritykset toteuttavat. Tutkimukseen on valittu viisi eri sosiaalisen vastuun näkökulmaa: koulutus, päätöksenteko, työllistäminen, osallistaminen sekä kulttuuri. Tutkimuksella selvitetään näihin teemoihin liittyviä alaongelmia, eli miten yritykset kouluttavat työntekijöitään ja muita yhteisön jäseniä, miten yritykset lisäävät työntekijöidensä päätäntävaltaa, ketä yritykset työllistävät, miten yritykset osallistavat työntekijöitä ja yhteisön jäseniä sekä miten yritys huomioi alueen paikalliskulttuurin säilyttämisen. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 laadullisella sisällönanalyysillä, teemoittelua ja taulukointia apuna käyttäen. Aineiston lähteinä analyysissä toimi kaksi kansainvälistä matkailujärjestöä, Pacific Asia Travel Association (PATA) sekä World Travel and Tourism Council (WTTC). Tutkimukseen valittiin kymmenen näiden järjestöjen palkitsemaa vastuullisesti toimivaa kaakkoisaasialaista matkailualan yritystä. Aineistona hyödynnettiin järjestöjen lisäksi valittujen yritysten omaa ulkoista viestintää. Tietoperustassa käsitellään yritysvastuuta, sosiaalista vastuuta sekä matkailun vaikutuksia paikallisyhteisöihin Kaakkois-Aasiassa, jonka jälkeen kerrotaan tutkimusmenetelmät ja tulokset. Työn lopussa pohditaan tuloksia sekä tutkimuksen reliaabeliutta ja validiutta, jonka jälkeen tehdään johtopäätökset ja esitetään kehitysehdotukset. Viimeisessä alaluvussa pohditaan omaa oppimista. Tutkimuksen tulokset näyttävät, että varsinkin koulutukseen ja työllistämiseen panostetaan jo paljon, mutta kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja paikallisten päätöksenteon lisäämiseksi yritysten tulisi tehdä enemmän töitä. Työntekijöitä ja muita paikallisyhteisön jäseniä pyritään osallistamaan mukaan yhteisiin projekteihin, mutta tässäkin on vielä kehitettävää. Yritysten tulisi panostaa enemmän paikalliseen osaamiseen ja työllistää paikallisyhteisön jäseniä välillisesti ostamalla tuotteita ja palveluita myös oman yrityksensä ulkopuolelta