Kuvituskuva ja äänimaailma vaihtoehtoisina ilmaisukeinoina henkilön esittämiselle dokumentissa : case: henkilödokumentin KOTI leikkaus

Työ käsittelee henkilödokumenttielokuvan leikkausta ilman kuvaa henkilöistä kolmiosaisen dokumenttiprojektin KOTI välityksellä. Dokumenttileikkauksen rinnalla hyödynnettiin teoriaa, joka löytyy osana tätä opinnäytetyötä. Opinnäytteen tarkoituksena oli tutkia käytännön tapauksen kautta poikkeavanlaatuisen dokumentin leikkausta ja kuinka monipuolinen teoriapohja voi auttaa rakentamaan käsitystä kokonaisuuden toimivuudesta. Teoriapohja sisälsi dokumentin perusteoriaa, historiaa, henkilödokumentin alalajeja, kuvituskuvan teoriaa ja radiodokumentin peruskäsitteitä. Tavoitteena oli löytää myös vastaus kysymykseen siitä, voiko henkilödokumenttielokuvaa edes leikata ilman kuvaa henkilöistä itsestään ja ovatko henkilöt visuaalisena elementtinä henkilödokumentin itseisarvo. Leikkaustyön tulokset osoittavat, että henkilödokumentti genrenä ei ole riippuvainen siitä, nähdäänkö henkilöitä kuvituksessa lainkaan. Dokumentin KOTI tapauksessa kuvitus henkilöiden kodista on aiheeseen liittyvänä riittävä kuvitus, joka antaa myös paljon informaatiota dokumentin sisäisestä maailmasta ja henkilöistä yhdessä haastatteluraidan ja muun äänisisällön kanssa. Johtopäätöksenä kerrottakoon, että opinnäytetyössä kuvattu leikkaustyö on paitsi haastava tehdä, myös mielenkiintoinen tapa haastaa vanhat käsitykset siitä, mitä henkilödokumentin tulisi olla ja mitä henkilödokumentin pitäisi visuaalisesti sisältää. Kokonaisuus vaikuttaa lopputulokseen yksittäisiä aspekteja enemmän.The subject of this thesis is the editing of a biographical documentary film without any video material of the subjects of the film, using the editing of KOTI as a case example. Documentary theory formed the basis for the editing work. The idea of this thesis was to study editing process of an unusual documentary and find ways to benefit from the theory of making documentaries throughout the case. The theoretical basis included basic documentary film theory, its history, biographical documentary theory, theory of visuals and basic concepts of radio documentary. The objective was to find an answer to a question of whether a biographical documentary film could be edited without using any video material of the subjects of the documentary, and whether it is the subjects as a visual element, that make the documentary biographical. The results show that as a genre, biographical documentary does not depend on showing the subjects on the video. In the case of KOTI the illustrating video material about our subjects' homes is, in fact, satisfactory, and gives enough information about the inner world and reality of the documentary film. It also conveys enough information about the subjects with the audio tracks that include interviews and other audio content. As a conclusion, it can be said that while the editing process was quite hard to do, it also challenges the earlier assumptions of what a biographical documentary should be and include in terms of visual appearance. The entirety of the documentary film is more important than any single aspect of it