Kaupan alan ikääntynyt osa-aikainen myyjä työpaikkaohjaaja-yrittäjänä

Tarkastelen opinnäytetyössäni yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia kaupan alan osa-aikaisen työn, eläkeiän nousun sekä ammatillisen reformin myötä työpaikoilla tapahtuvan lisääntyvän oppimisen maastossa. Otan kantaa hallituksen kärkihankkeisiin kuten yrittäjyyteen kannustamisen osalta. Palkkatyön ja yrittäjyyden välimaasto on haastava. Otan esimerkkejä käytännöstä, miten yksilön näkökulmasta asiassa ei ole oikein onnistuttu. Otan esille myös esityksen yhdistelmävakuutuksesta, joka sopisi palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistelmää varten. Kerron, miten työttömyysturvalain, TE-toimistojen ja verottajan tulkinnoista voidaan päätellä. Tarkastelen, mitä opinnäytetyöhöni liittyvistä asioista on kirjoitettu mediassa ja haastattelen ihmisiä, joilla on kytkentä tutkimaani asiaan. Opinnäytetyöni on toiminnallinen kehittämistehtävä, ja se on kirjoitettu vetoketjuperiaatteella: pohdin jo tietoperustaani esitellessäni eli heti opinnäytetyön alusta lähtien kehittämistehtävääni. Kehitän mallia, jossa ikääntynyt osa-aikainen kaupan myyjä voisi toimia myös osa-aikaisena työpaikkaohjaaja-yrittäjänä. Ammatillisen reformin myötä työpaikoilla tapahtuva opiskelu ja oppiminen lisääntyvät. Koulutus- ja oppisopimukset eivät yksiselitteisesti puhu, miten työpaikoilla tapahtuva ohjaaminen rahoitetaan. Mallissani isoin kysymys koskeekin rahoitusta. Kuka maksaa työpaikkaohjaajan palkan? Toisaalta, jos rahoitusasia järjestyy, niin mallissani ikääntynyt kaupan alan osa-aikainen työntekijä jaksaisi kenties tehdä eläkeikään asti tehdä töitä. Samalla, kun hän saisi merkityksellistä tekemistä, jossa tarvitaan enemmän päätä kuin jalkoja, saisi hän tästä työstään korvausta, ja yhteiskunta säästäisi sosiaalitukimenoissa sekä lisäksi enemmästä työstä palkansaaja-yrittäjä maksaisi lisää veroa. Yksi tärkeä asia on myös, että nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi voisi työpaikkaohjaaja tukea nuoren elämän hallintaa. Nuori taas voisi opastaa digitaidoissa mahdollisesti vähemmän taidokkaita ikääntyneitä työntekijöitä. Näin tapahtuisi vuorovaikutteista oppimista. Lopuksi otan esille jatkotutkimuskohteita, joista tärkein on: miten työpaikat käytännössä voivat, osaavat, haluavat sekä sitoutuvat ohjaamaan kaikenlaisia opiskelijoita enenevässä määrin opiskelijoiden näkökulmasta sopivina aikoina työpaikoilla – ja kuka tästä työstä maksaa