Työyhteisöviestinnän laatu ja tehokkuus

Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona eräälle henkivakuutusyhtiölle. Tutkimuksen luonteen takia tutkimusmetodiksi sopi parhaiten kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimusote. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, lisääkö viestintätyylin ja vuorovaikutuksen tavan tietoinen systemaattinen muuttaminen yhtiön sisäisen viestinnän tehokkuutta. Päätutkimuskysymystä tukien selvitettiin yrityksen johdon vuoden 2015 lopussa käynnistämän viestintähankkeen läpivientiä; miksi viestintähanke alun perin lanseerattiin, mitä viestinnällisiä muutoksia sen aikana konkreettisesti tapahtui sekä mikä oli hankkeen tulos ja miten se koettiin kohderyhmän sisällä. Lisäksi tutkimuksen alakysymyksinä etsittiin edelleen parannusta vaativia kehityskohtia toimeksiantajayrityksen sisäisessä viestinnässä. Tausta-aineistona tutkimuksessa käytettiin paitsi viestintähanketta, myös yhtiössä vuosina 2015 ja 2016 teetettyjen henkilöstötutkimuksien viestintä ja osallistaminen -osion tutkimustuloksia. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu työyhteisöviestinnän kirjallisuudesta sekä internet-lähteistä. Tutkimus muodostuu teoriaosuudesta, jossa perehdytään paitsi työyhteisöviestinnän teoriaan, myös empiriaosuutta tukien johtamisviestinnän sekä muutosviestin-nän teoriaan. Empiriaosuudessa esitellään tutkimusaineisto sekä tutkimuksen tulokset. Tutkimusaineisto koostui kohderyhmälle, eli toimeksiantajayrityksen henkilöstölle, teetetyistä teemahaastatteluista. Tutkimusaineisto, eli henkilöstön haastattelut, toteutettiin helmikuussa 2017. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä työntekijää anonyymisti, mikä lisäsi tuloksien luotettavuutta. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin analysointia varten. Tämän laadullisen tutki-muksen analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että yhtiössä lanseerattu viestintähanke, jolla pyrittiin sisäisen viestinnän tehostamiseen, toteutui niiltä osin, kuin henkilöstö saattoi sen muistaa. Henkilöstö oli alkanut kiinnittää huomiota omaan viestintäänsä hankkeen aikana, joten voidaan todeta, että viestintähankkeesta oli hyötyä yhtiön sisäisen viestinnän laadun parantamiseksi ja se lisäsi työyhteisön sisäisen viestinnän tehokkuutta. Tässä tutkimuksessa etsittiin lisäksi myös viestinnällisiä kehityskohtia työyhteisössä ja tärkeimmiksi kehityskohteiksi tutkimuksessa nousivat johtoryhmän viestintä henkilöstölle, sekä ensisijaisen sisäisen viestintäkanavan määrittely