Tilintarkastuslainsäädännön muutosten vaikutukset tilintarkastukseen ja tilintarkastajan työhön Suomessa

Opinnäytetyö käsittelee tilintarkastukseen vaikuttavaa lainsäädäntöä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tilintarkastuslainsäädännön sisältöä Suomessa, miten se on muuttunut sekä kuinka muutokset ovat vaikuttaneet tilintarkastukseen ja tilintarkastajan työhön. Opinnäytetyössä esitellään lainsäädännön historiaa sekä kehitystä. Tutkimusta tukemassa on teoriaa tilintarkastuksesta, sen tavoitteista ja toteutuksesta. Tutkimus on kirjalliseen aineistoon perustuva laadullinen tutkimus, jossa käytetään aineistona suomalaista lainsäädäntöä sekä Euroopan unionin säädöksiä tilintarkastuksesta ja kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja. Näiden lisäksi aineistona käytetään monipuolisesti myös muita viranomaistekstejä, alan kirjallisuutta, lehtiartikkeleita sekä internetlähteitä. Tilintarkastusta Suomessa sääntelee tilintarkastuslaki, joka on tilintarkastustoimintaa ohjaava yleislaki. Kansainväliset tilintarkastusalan standardit sekä Euroopan unionin säädökset vaikuttavat tilintarkastuslainsäädännön sisältöön ja näiden muutokset edellyttävät myös kansalliseen lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Vuonna 2014 annettiin uusi Euroopan unionin direktiivi 2014/56/EY sekä asetus 537/2014, joiden kansallinen käyttöönotto toteutui Suomessa vuonna 2016. Lakimuutos tehtiin kahdessa osassa, ja uudet lait astuivat voimaan 1.1.2016 sekä 19.8.2016. Keskeisimpiä muutoksia ovat olleet esimerkiksi tutkinto- ja valvontajärjestelmien muutokset sekä lisäsäännökset yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksiin. Muutosten tavoitteena on tilintarkastuksen luotettavuuden sekä informatiivisuuden lisääminen. Negatiivisena vaikutuksena koetaan tilintarkastajien sallittujen työtehtävien rajoittamisesta aiheutuva mahdollinen työkentän kaventuminen sekä firmarotaation myötä asiakaskohtaisen tiedon vähentyminen.The subjects of this thesis are Finnish auditing law and the international legislation that effects auditing in Finland. The goals of the thesis were to study the features of the legislation in Finland, how has it changed and what are the effects of the changes made in legislation. The thesis also introduces the history and development of auditing legislation. To support the research, some theory of auditing is also introduced. The research was made with qualitative research methods and it is based on written material. The material includes Finnish law and European Union legislation on auditing. Besides these, a wide variety of articles and official publications were used as sources. Auditing in Finland is regulated by auditing law. Along with that, the international standards of auditing and the European Union legislation regulate the profession in Finland. Changes in the international regulation create a need to change the national legislation when international regulations need to be implemented in the national legislation. In 2014 the new European Union legislation of auditing was given and it included a new directive and a new regulation. In Finland it took effect in 2016, when the new legislation was implemented in the national law. The changes were made in two parts, the first part took effect on the 1st of January and the second part on the 19th of August. The main effects of the changes were in the qualification requirement system and in the supervision of auditors. The second part mostly affected the auditing of public interest entities. Those changes improved the reliability of auditing and also increased the amount of information in reports. The restrictions in the legally permitted services may decrease the expertise of auditors and the rotation might cause a decrease in the customer-specific information