Käsihygienian toteutuminen synnytysvuodeosastolla

Käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta on tärkein hoitoon liittyvien infektioiden leviämistavoista. Hyvällä käsihygienialla voidaankin merkittävästi vähentää näitä infektioita. Hygieniaohjeiden kertaaminen, koulutukset sekä havainnoinnit työyksiköissä edistävät käsihygienian toteutumista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata synnytysvuodeosastolla hoitoon osallistuvien henkilöiden käsihygienian toteutumista Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli tuottaa osastolle ajantasaista tietoa käsihygienian toteutumisen nykytilasta ja tällä tavoin auttaa osastoa kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin ongelmiin: miten hoitoon osallistuvien henkilöiden käsihygienia toteutui synnytysvuodeosastolla sekä mitkä tekijät olivat yhteydessä käsihygienian toteutumiseen. Aihe oli lähtöisin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarpeista. Työssä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin havainnoimalla hoitoon osallistuvia henkilöitä. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että synnytysvuodeosastolla käsihygienia toteutuu kohtalaisen hyvin. Työntekijät eivät esimerkiksi käyttäneet kynsilakkaa, rakennekynsiä tai käsikoruja työskennellessään. Kenelläkään ei ollut myöskään likaisia kynsiä. Käsidesinfektio muistettiin pääsääntöisesti hyvin. Suurimpana ongelmakohtana oli käsien desinfioinnissa käytettävä aika, sillä vain alle kolmannes työntekijöistä desinfioi käsiään tarpeeksi pitkään. Kuitenkin kaksi kolmannesta havainnoitavista otti käsidesinfektioainetta riittävästi. Käsiä desinfioitiin useammin potilaskontaktin jälkeen sekä suojakäsineiden käytön jälkeen kuin ennen potilaskontaktia tai ennen suojakäsineiden pukemista. Työntekijän vanhempi ikä vaikutti myönteisesti käsihygienian toteutumiseen, mutta työssäoloajalla ei huomattu olevan suurta merkitystä havainnoinnin tuloksiin. Synnytysvuodeosastolla käsihygienian parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota useisiin eri käsihygienian osa-alueisiin. Tarkkuutta vaatisi erityisesti käsien desinfiointiin käytettävä aika. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksena onkin vastaavan havainnoinnin toistaminen samalla osastolla ja tulosten vertailu keskenään. Tällöin nähtäisiin, onko kehitystä tapahtunut. Lisäksi työntekijöiltä voitaisiin kerätä kyselyn avulla tietoa heidän käsihygieniaosaamisestaan. Havainnointitutkimus käsihygieniasta voitaisiin myös tehdä synnytysvuodeosaston muissa tiloissa, kuten kansliassa. Olisi myös mielenkiintoista tarkastella käsihygieniahavainnoinnin tuloksia vastasyntyneiden teho-osastolta.The most common way the healthcare-associated infections spread is through hand contact. Healthcare-associated infections can be significantly reduced by maintaining good hand hygiene. Revising hygiene guidelines, educating employees and observing the implementation of hand hygiene at units of work contributes to improved hand hygiene. The purpose of this thesis was to describe how the employees who participate in patients’ hospital care at the Maternity Ward in the Pirkanmaa Hospital District take care of their hand hygiene. The objective was to produce knowledge about the present state of hand hygiene for the healthcare unit and hence help improving the policies of the unit. The research problem was to find out: How the employees’ hand hygiene is implemented and which factors affect the implementation. The topic of this thesis was given by the Pirkanmaa Hospital District to address their needs for improvement. Quantitative research method was used in this thesis. The data were collected by observing the employees who took part in patient care. The results of this thesis suggest that hand hygiene is implemented moderately well at the Maternity Ward. For example, the employees did not use nail polish, structure nails or bracelets. They did not have dirty nails either. Hand disinfection was well remembered in general at the ward. The greatest problem was the time used to apply hand disinfectant, because only one out of three employees rubbed the disinfectant for long enough. Two out of three employees used an adequate amount of disinfectant. The employees used disinfectant more often after patient contact and after using the protective gloves than before patient contact and before putting on protective gloves. Older employees adhered to hand hygiene better than the younger ones. The length of employment did not have any effect to how hand hygiene was implemented. There are many issues that need to be taken in consideration when improving hand hygiene at the Maternity Ward. The employees should be more accurate with applying the hand disinfectant for long enough. A recommendation for further studies would be to examine the same ward using similar methods and to compare the results with this thesis to verify if any improvements were made. In addition, a survey could be conducted on the employees’ knowledge of hand hygiene. Furthermore, implementing hand hygiene could be studied in different places at the Maternity Ward. It would also be interesting to explore the results of implementing hand hygiene at the neonatal intensive care unit