Työnohjaus vapaaehtoistyöhön perustuvassa kriisityössä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda ymmärrystä työnohjauksesta vapaaehtoistyöhön perustuvassa kriisityössä. Vapaaehtoistyötä tehdään yhteiskunnassamme yhä laajemmalla sektorilla ja yhä vaativammissa tehtävissä. Järjestöt ovat kasvattaneet jalansijaansa sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajina, ja monenlainen auttamistyö tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Työ toteutettiin yhteistyössä Kriisikeskus Osviitan kanssa, joka on matalan kynnyksen tukipaikka Tampereella ja osa Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostoa. Osviitan toimintamalliin kuuluu kriisityön ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten tukihenkilöiden rinnakkain työskenteleminen. Osviitassa toimiville tukihenkilöille järjestetään säännöllistä työnohjausta. Mitä vapaaehtoistyön työnohjauksessa tulisi ottaa huomioon? Vastauksia tähän etsittiin työn teoriaosuudessa, joka koostuu vapaaehtoistyön ja työnohjauksen määrittelystä sekä niiden vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan. Opinnäytetyöhön liittyi tukihenkilöille tehty kysely, jonka avulla haluttiin selvittää, mitä tukihenkilöt kertovat työnohjauksen merkityksestä ja miten työnohjausta voitaisiin kehittää. Tulosten perusteella työnohjaus merkitsee tukihenkilöille kasvua, kehittymistä, vertaistukea, yhteisöllisyyttä, oppimista ja oman jaksamisen tukea. Taustaorganisaatiolle se on keino varmistua työn laadusta ja olla yhteydessä tukihenkilöön. Tukihenkilöt toivoivat, että työnohjauksessa keskityttäisiin asiakastilanteiden pohtimiseen. Työnohjaajalta toivottiin selkeitä raameja työnohjausistuntoon ja keskustelun rajaamista silloin, kun se lähtee sivupoluille. Joustavuus nähtiin kuitenkin Osviitan työnohjauksen vahvuutena.This thesis aimed at creating an understanding of supervision in voluntary- based crisis support work. Volunteering is becoming more and more established way of social participation. The field of voluntary work is getting wider, and the tasks more challenging. Organizations are increasing their role as providers of social services. A variety of human-related help and support is done by volunteers. The project was carried out in cooperation with Crisis Center Osviitta in Tampere. Osviitta represents low-threshold services, and is a part of Crisis Center network operated by Finnish Association for Mental Health. In Osviitta, professional crisis workers and trained volunteers work side by side. Regular supervision is provided also for voluntary support persons. What should be taken into account when supervising volunteers? Answers to this question were sought in the theoretical background that consists of defining voluntary work and supervision and their effects on an individual and the society. The thesis was based on a survey amongst support persons. The aim of the survey was to find out what the volunteers tell about the meaning of supervision and how it could be improved. According to the results, supervision means personal growth, development, mutual support, sense of community, learning and support for coping at work. For the background organization, it is a way to ensure the quality of work and be in touch with a support person. The support persons hoped that supervision would focus on pondering client encounters. They also hoped that a supervisor would provide a clear structure for the supervision sessions, and restrict the conversation when needed. However, flexibility was considered a strength at the supervision sessions in Osviitta