Koillisen Helsingin alueverkostot lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjinä

Moniammatilliset alueverkostot ovat Helsingin kaupungissa tärkeä osa alueellista yhteistyötä. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuoda esille mitä konkreettisia tekoja koillisen Helsingin alueverkostot ovat tehneet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä edellytetään hyvin toimivalta alueverkostolta ja mitkä asiat vaikuttavat negatiivisesti alueverkostotyöhön? Olen myös pohtinut opinnäytetyössäni sitä, millaisia verkostotyön taitoja jokaisella ryhmän jäsenellä tulisi olla sujuvan yhteistyön saavuttamiseksi. Opinnäytetyön tilaajana on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Klaari Helsinki. Opinnäytetyön aihe nousi työyhteisön tarpeista kehittää alueverkostojen toimintaa ja tulokset ovat hyvin yleistettävissä verkostotyötä tekeville tahoille. Mukana opinnäytetyössä olivat kuusi koillisen alueen verkostoa; Malmin lapset ja nuoret, Puistolan Kosto sekä Viikin, Pukinmäen, Tapulikaupungin ja Suutarilan verkostot. Järjestin alueverkostoille yhteensä viisi työpajaa, jotka olivat kestoltaan kahdesta kolmeen tuntiin. Työpajojen sisältö oli kaikille verkostoille sama. Alueverkostojen lisäksi materiaalin työstämisessä oli mukana koillisen alueen hyvinvoinnin koordinaatioryhmä. Opinnäytetyössäni on toiminta- ja tapaustutkimuksellinen työote, jossa on vahvasti läsnä myös fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytin eläytymismenetelmää, käsitekarttoja ja osallistuvaa havainnointia. Työpajoissa käytin tiedon keruuseen myös muita toiminnallisia menetelmiä kuten Soste ry:n verkostotutkamenetelmää. Tavoitteenani oli, että kehittämis-työpajoissa verkoston jäsenet muodostavat yhteistä ymmärrystä verkostotyön merkityksistä. Monimuotoisen materiaalin analysoinnissa käytin narratiivista lähestymistapaa sekä teemoittelua. Käsittelin kaikkien kehittämistyöpajojen materiaalia yhtenä aineistona, enkä tehnyt vertailuja verkostojen välillä. Verkostot ovat saaneet käyttöönsä itse tuottamansa materiaalin oman toiminnan jatkokehittämiseksi. Toimivan alueellisen verkostotyön avaimia ovat yhteisten tavoitteiden määrittäminen, toimiva vuorovaikutus ja toisten ammattitaidon arvostaminen. Erilaisten organisaatiotavoitteiden yhteensovittaminen ja sen myötä uskallus työskennellä yli normaalien toimintarajojen edesauttaa ja rikastuttaa yhteistyötä. Alueverkostojen hyötyinä koetaan mm. alueellisen tiedon jakaminen, muihin toimijoihin tutustuminen sekä yhteistyöllä tehdyt konkreettisten teot. Koillisen Helsingin alueella on alueverkoston yhteistyöllä toteutettu erilaisia tapahtumia, toiminnallisia ryhmiä, jalkautumista sekä lisätty lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Yhteistyön myötä on pystytty lisäämään myös yhtenäisiä käytäntöjä toimijoiden kesken.Multi-professional area networks are important part of areal co-operation in Helsinki city. The goal of my thesis was to promote those concrete activities that northeast Helsinki area networks have achieved to advance the welfare of children and youth. What are the requirements of well-functioning areal network and which are the topics that have negative impact on area network operations? In my thesis I have also reflected on the network skills which all members should have to achieve fluent co-operation. The subscriber of the thesis is Youth Department of Helsinki, Klaari Helsinki. The subject for the thesis was emerged from the need of work community to develop operations of area network and the results are easily generalized for all parties in networks. Six (6) area networks in northeast Helsinki were part of the thesis: Malmi Children and Youth, Puistola Kosto, the networks form Viikki, Pukinmäki, Tapuli-kaupunki and Suutarila. I arranged overall five workshops for area networks, durations of each 2-3 hours. The workshop content was the same for all networks. In addition to area networks, also north-east area welfare coordination group was involved in material preparation. My thesis is done from both operational research and case study –perspectives, with highly present fenomeno-hermeneutic approach. I used empathy method, concept maps and involved perception research methods for my thesis. In workshops I also used other functional methods, such as Soste ry network radar method. My goal in workshops was to achieve common understanding of the meaning of network co-operation between the network members. In analysis of the multiform material I used narrative approach and theming. I handled all workshop materials as one material, and didn’t do any comparison between the network groups. Networks have received the material they produced to develop further their own activity. The key of functional areal network operations are to define common goals, functional interaction and respecting the professional skills of other members. To reconcile different organizational goals and to have the courage to work above normal barriers contributes and enriches co-operation. The benefits of area network seems to be such as sharing the areal information, getting to know other areal actors and concrete actions caused by co-operation. In northeast Helsinki, with area network co-operation, varied kind of events have been arranged, functional groups are build, outreach youth work are done and increased possibilities of hobbies for children and youth. With co-operative model also common practices between the parties have been in-creased