Sähköisen taloushallinnon kehittyminen ja tulevaisuus

Sähköisen taloushallinnon kehittyminen Suomessa 2000-luvulla on muuttanut taloushallintoalaa ja kirjanpitäjien toimenkuvaa. Tuoreena taloushallintoalan toimihenkilönä kiinnostuin tutkimaan miten sähköinen taloushallinto on kehittynyt sellaiseksi kuin se tänä päivänä on ja mihin suuntaan sitä realistisesti voidaan tulevaisuudessa vielä kehittää. Näkökulmani aiheeseen on taloushallintoalan ammattilaisten näkökulma. Olen rajannut aiheen käsittelyn yhden sähköisen taloushallinnon järjestelmän, Procountorin, ympärille. Tutkimukseni toteutan teemahaastatteluilla. Jo vuosikymmenien ajan on kehitetty elementtejä, jotka mahdollistavat tänä päivänä tunnetun sähköisen taloushallinnon toiminnan. 1990-luvun lopulle tullessa yleistynyt internetin käyttö, yhtenäiset pankkistandardit sekä tiliotteen sähköinen käsittely eli TITO-järjestelmä loivat pohjan paperittomalle kirjanpidolle. Vasta kuitenkin Kirjanpitolain uudistus vuonna 1997 mahdollisti paperittoman kirjanpidon kokonaan sähköisessä muodossa. 2000-luvun alusta tähän päivään sähköinen taloushallinto, sekä yksi sen tunnetuimmista osa-alueista eli verkkolaskutus, ovat yleistyneet tasaisesti. Vuosituhannen alussa niille molemmille odotettiin räjähdysmäistä kasvua, mikä jäi kuitenkin tulematta. Sähköisen taloushallinnon järjestelmät ovat kehittyneet 2000-luvun alun lanseerauksista eikä kehityksessä näy hidastumisen merkkejä tulevaisuudessakaan. Ohjelmien jatkuva kehittäminen lisää koko ajan niiden käyttömukavuutta ja käytön helppoutta. Tulevaisuudessa kehitys avaa entisestään ohjelmien välisiä rajapintoja ja mahdollistaa useiden eri ohjelmien toimimisen saumattomasti yhdessä sähköisen taloushallinnon ohjelmiston kanssa. Myös keinoälyn ja automaation odotetaan yhä lisääntyvän sähköisen taloushallinnon ohjelmistoissa. Julkishallinto asettaa sähköiselle taloushallinnolle omat kehitykselliset paineensa. Julkishallinnon käynnissä olevat projektit XBRL-raportointikoodisto ja TALTIO-projekti pyrkivät kehittämään sähköisten taloushallinnon järjes-telmien ja julkishallinnon järjestelmien sujuvampaa "keskustelua" keskenään. Tietoa pyritään kokoamaan suurempiin kokonaisuuksiin, josta eri julkishallinnon toimijat voivat ne helposti löytää. Kirjanpitäjän toimenkuva siirtyy perinteisestä manuaalisesta työstä entistä enemmän asiantuntijarooliin ja yrittäjän tueksi päätöksentekoon. Taloustiedon tulkinta ja asiakkaan liiketoiminnan kokonaisuutena ymmärtävä, ennakoiva neuvonta nousevat kirjanpitäjän tärkeiksi osaamisaloiksi. Kirjanpitäjältä tullaan myös vaatimaan digitaalisten järjestelmien hyödyntämisen osaamista työtehtävien muuttuessa yhä enemmän kontrolloinniksi ja prosessiohjaukseksi