Käytettävyyden arviointi ja verkkoanalytiikka osana verkkopalvelujen kehittämistä

Insinöörityössä selvitettiin käytettävyyden arvioinnin ja verkkoanalytiikan käyttöä verkkopalvelujen kehittämisen kannalta. Työ tehtiin suomalaiselle startup-yritykselle, jonka ketterillä ohjelmistokehitysmenetelmillä valmistettu ja pian julkaistava verkkopalvelu tarvitsi ratkaisuja käytettävyysongelmien löytämiseen ja käyttäjäkokemuksen tutkimiseen. Käytettävyyden arvioinnin osalta tutkittiin, suunniteltiin ja luotiin tilaajayrityksen iteratiiviseen kehitysmenetelmään uusi käytettävyyden arvioinnin vaihe sekä myöhempää käyttöä varten erillinen käytettävyystestaussuunnitelma. Käytettävyyden arviointimenetelmiä tutkittiin kattavasti empiiristen käyttäjätestien ja asiantuntija-arvioiden osalta. Asiantuntija-arvioiden menetelmistä lopulta suunniteltiin ja luotiin valmis heuristisen arvioinnin työvaihe osaksi tilaajayrityksen nykyistä iteratiivista kehitysmallia. Empiiristen käyttäjätutkimusten ryhmästä valittiin suunniteltavaksi käytettävyystestaus, jolle luotiin valmis testaussuunnitelma odottamaan toteutusta. Verkkoanalytiikan osalta tutkittiin, testattiin ja käyttöönotettiin tilaajayrityksen verkkopalvelulle sopivat verkkoanalytiikkatyökalut. Tutkittavina olivat kymmenet verkkoanalytiikkatyökalut, joista päätettiin keskittyä ainoastaan selainpohjaisiin onsite-työkaluihin. Tutkittavista menetelmistä verkkopalvelussa testattiin neljää eri työkalua, joista lopulta otettiin käyttöön kaksi. Yleisanalytiikkaan valittiin Google Analytics ja käyttäjäkokemuksen tutkimiseen Hotjar. Molemmat työkalut osoittautuivat testauksen ja käyttöönoton aikana hyödyllisiksi ja tilaajayrityksen tavoitteet täyttäviksi. Insinöörityö osoitti, että käytettävyyden arvioinnilla voi olla myönteinen vaikutus verkkopalveluiden kehitykseen, käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen. Lisäksi se näytti toteen, että käytettävyyden arviointia voidaan suorittaa tehokkaasti ja merkityksellisesti myös pienissä organisaatioissa ja nopealla kehitystahdilla ilman merkittävää resurssien käyttämistä. Verkkoanalytiikan osalta vahvistui että sillä on vahva rooli yritysten päätöksenteossa erilaisten mittareiden ja raporttien avulla. Työ osoitti, että perinteisten tapojen lisäksi verkkoanalytiikkaa voidaan käyttää myös esimerkiksi käyttäjäkokemuksen mittaamisessa, analysoinnissa ja todentamisessa. Työssä jäi selvittämättä tehtyjen muutosten tarkemmat vaikutukset käytettävyyden arvioinnin osalta, mutta tilaajayritys jatkaa insinöörityön lopputuotteiden hyödyntämistä ja tutkii itse jatkossa työn vaikutuksia ja tuloksia.This study examined the use of usability evaluation and web analytics in the development of web applications. The study was commissioned by a Finnish start-up which is about to launch a web application developed with agile software development methods. The company wanted solutions for finding usability issues and to examine the user experience. Usability evaluation methods were researched and a new usability evaluating phase for client company’s agile software development was designed and created. Also, a usability testing plan was designed and created for later use. Usability evaluation methods were extensively examined from both empirical user tests as well as expert review categories. Based on expert review methods the new phase of heuristic evaluation was added to company’s iterative development process. From the empirical user test the usability testing was selected to be completely planned and it is now waiting to be carried out. Web analytic tools were examined, tested and suitable ones were finally deployed for the web application. Dozens of tools were examined and the focus shifted solely to the browser-based onsite-tools. Of those examined, four were selected to be tested and two of them were finally deployed for actual use. Google Analytics was selected for general web analytics and Hotjar for researching the user experience. During the testing, both selected tools proved to be very useful and fulfilling the goals that were set. The study shows that the usability evaluation can have a positive impact on the web applications’ development, usability and user experience. In addition, it proves that the usability evaluation can be carried out efficiently and meaningfully also in smaller organizations with fast-paced development without a significant use of resources. The study confirms that web analytics have a strong role in business decision-making through various indicators and reports. The study also demonstrates that, in addition to traditional web analytic usage, web analytic tools can be used for researching, measuring and analyzing the user experience. The study does not cover the detailed effects of the changes made during the study regarding usability evaluation but the client company will continue the use of end products and will examine the effects and results of the study in the future