Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia hyvinvoinnista

Kuntouttava työtoimintaa määrittelevät lait ja paikalliset käytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Siksi tarvitaan tietoa, joka auttaa kehittämään kuntouttavaa työtoimintaa sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti asiakaslähtöiseen suuntaan. Sosiaalipalveluna sille asetetuista tavoitteista katsottiin opinnäytetyössä keskeiseksi hyvinvoinnin turvaaminen. Siksi haluttiin selvittää, kuinka kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat määrittelevät hyvinvoinnin, minkä tekijöiden he katsovat vaikuttavan omaan hyvinvointiinsa ja kuinka he katsovat kuntouttavan työtoiminnan vaikuttaneen hyvinvointiinsa. Hyvinvointia lähestyttiin eudamonisen hyvinvointikäsitteen kautta, kiinnittäen huomiota yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan toimintamahdollisuuksien kenttäänsä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla seitsemältä työpajatoiminnassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevalta valmentautujalta. Heidän käsitystään hyvinvoinnille tutkittiin heidän onnellisuudelle, hyvinvoinnille sekä hyvän elämän käsitteille antamiensa määrittelyjen kautta. Tätä täydennettiin haastateltujen näkemyksillä omaan hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä sekä yleisesti, että kuntouttavaan työtoimintaan liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia hyvinvointiin tarkasteltiin eudamonian osatekijöiksi määriteltyjen sosiaalisen ja psykologisen hyvinvoinnin osa-alueisiin toiminnan aikana kohdistuneiden muutosten kautta. Kuntotuttavan työtoiminnan asiakkaat liittivät hyvinvoinnin positiivisiin tunteisiin sekä negatiivisten tunteiden puuttumiseen. Hyvinvoinnin kokemiseen katsottiin kuitenkin voitavan vaikuttaa myös omalla ajattelulla. Hyvä elämä näyttäytyi harkinnan tuloksena syntyneenä, muutokselleen pidemmän ajan vaativana kokemuksena. Yksilön toimintakyvyn nähtiin vaikuttavan mahdollisuuksiin työstää elämästä oman näköinen hyvä elämä. Hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat toivat esiin sosiaaliset suhteet, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn sekä toimimisen mahdollisuudet. Merkittävässä roolissa näyttäytyi arjen sujuminen, jonka katsottiin tuottavan myös onnellisuutta. Haastattelujen perusteella kuntouttava työtoiminta oli toiminut sosiaalipalveluna, joka lisäsi asiakkaiden eudamonista hyvinvointia. Sen lisäksi, että tämä oli aidon kohtaamisen kautta mahdollistanut asiakkaille konkreettisen avun elämäntilanteensa eteenpäin viemiseksi, oli se auttanut heitä laajentamaan toimintamahdollisuuksen kenttäänsä. Se oli auttanut valmentautujia saavuttamaan myös valmiuksia, joiden tukemana he pystyvät jatkossa hakeutumaan uusiin toimintaympäristöihin.The national laws and local practises of rehabilitative work have been changing in recent years. That is why there is a need for information that helps to develop customer oriented approach in rehabilitative work. In this research the goal of rehabilitative work, as a social service, is defined to be to secure well-being. We wanted to find out how the customers of rehabilitative work define well-being, which things they think have an impact on well-being and how they think that rehabilitative work affects well-being. In this research well-being is defined through eudamonia and the focus is on a person´s capability to broaden his or her personal operational possibilities circle. The data for the research was collected via a focused interview. The informants were rehabilitative work customers in workshop environment. Definition of customers’ well-being was researched through analysing their descriptions of well-being, happiness and good life. This was deepened by researching what things they think have an impact on well-being in general and in rehabilitative work. The impact that rehabilitative work has on well-being was studied through analysing the changes in social well-being and psychological well-being, which both are defined to be components of eudamonia. Rehabilitative work customers related well-being to positive emotions and to lack of negative feelings. They thought that people can influence their experience of well-being through their own thoughts. The notion of good life seemed more stable. Functional ability was seen to have an impact on how a person can develop his or her life to be one’s own good life. The factors of well-being were defined to be social affairs, physical and psychical functional ability and possibilities to take part in activities. Successful management of one’s own daily life has an important role, and it was also seen as a source of happiness. Rehabilitative work had functioned as a social service that helped its customers to achieve eudamic well-being. Through genuine encounter it had made it possible for customers to get concrete help and it had enabled them to broaden their personal operational possibilities circle. Rehabilitative work had also helped customers to gain strengths which can support them to gravitate to new operational environments