Isyyden kokeminen vankilassa : Kokemusasiantuntijoiden silmin

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, kuinka vankilassa olevat isät kokevat oman isyytensä vankilassa ollessaan ja millä tavoin he toteuttavat isänä olemista rajatusta ympäristöstä käsin. Tutkimuksessa tuodaan esiin nimenomaan vanki-isien oma ääni ja kokemus aiheesta. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on myös vanki-isien kokemus omasta mieheydestä sekä heidän isä-lapsisuhteidensa tilanne ja kehitys vankilatuomio huomioon ottaen. Työn aihe on tärkeä, koska nykykulttuurissa on alettu ymmärtää isän merkitystä lapselle yhtä tärkeänä kuin äidinkin ja huomioimaan myös lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Tutkimus toteutettiin suljetussa vankilassa ja se tarjosikin näin ollen uudenlaisen ympäristön aiheen tutkimiselle. Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina toimi Mikkelin vankila ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n Miesten Asema. Opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys koostuu isyydestä, vanki-isyydestä, mieheydestä ja isä-lapsisuhteesta. Lisäksi on luonnollista esittää tietoa vankilan perhetyöstä ja sitä ohjaavasta lainsäädännöstä sekä konkreettisista menetelmistä, joilla vanki-isien yhteydenpitoa vankilan ulkopuolelle pyritään edistämään. Tutkimus toteutettiin kesällä 2016 Mikkelin vankilassa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusote ja aineistonkeruutavaksi valikoituivat puolistrukturoidut haastattelut, joihin osallistui neljä isää. Tutkimus tuloksineen osoitti, että vanki-isien mielestä vankila on heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan olla isiä ainakin jollain tasolla. He kokevat, että yhteydenpito on haastavaa ja rajallista. Tulokset toivat esille myös sen, ettei vankila-aika ole kuitenkaan muuttanut heidän omaa ajattelumaailmaansa isänä olemisesta vaan juurikin isyyden toteuttaminen on muuttunut. Positiivisena asiana tuloksista nousi esille se, että isyys koetaan voimavarana ja ilon aiheena vankilan arjessa ja vanki-isien katse on tulevaisuuteen päin. Tutkimus osoitti lisäksi sen, ettei isien kokema mieheys ole juurikaan muuttunut vankilassaoloaikana. Isälapsisuhteen koetaan vaikeutuneen vankilan johdosta kuitenkin omaten ajatukset ja luoton siihen, että suhdetta on mahdollisuus parantaa vankilasta vapauduttuaan. Suljetun vankilan tarjoamiin isyyden tukikeinoihin oltiin melko tyytymättömiä ja vierailu- sekä puheluajat koetaan riittämättömiksi.The purpose of this thesis was to investigate, how fathers experience their own fatherhood in prison and how they act as fathers to their children in the restricted environment. The aim of this study was to bring out especially the fathers’ own voice and experiences. Also, the manhood of the inmate fathers was under observation as well as the state and development of their father-child-relationship. The topic of this thesis is important, because in this modern society people are starting to realize the meaning of the father with relation to a child’s development and the child’s right to both parents. This study was made in a closed institution and therefore it provides a new environment to study. The cooperation partners in this study were Mikkeli prison and the Viola- Free from Violence organisation and their own movement Miesten Asema. In this thesis, the theoretical framework includes terms such as fatherhood, fatherhood in prison, manhood and father-child-relationship. Furthermore, information about family work in prison and concrete measurements to advance communication between the inmate and his relatives is discussed. This study was executed in the summer of 2016 in Mikkeli prison. The research method was qualitative and the data was collected by half-structured interviews with four respondents. The results of this study show that the inmate fathers experience some difficulties in being a father from prison. The main reason is the lack of communication with their children. The results also show that despite the decreased communication, the fathers’ thoughts considering fatherhood itself have not changed. A positive result was that fatherhood is seen as empowering and important in prison among the inmate fathers. This study also show that manhood experienced by these fathers has not changed in prison. The inmate fathers experience that their father-child-relationship has become more difficult, but despite that, they have bright thoughts about the future and they are willing to overcome the difficulties and improve their relationship with their children after release from prison. The support measures of fatherhood in a closed prison are experienced insufficient and visitation and calling hours too short