Perusterveydenhuollon vastaanotolla edellytettävä osaaminen : Hoitohenkilöstön näkökulma

Hoitohenkilöstön osaamisen tunnistaminen ja osaamisen ennakointi ovat merkittävä osa toimivaa terveydenhuoltoa, ja se toimii tuottavan organisaation tunnusmerkkinä. Hoitohenkilöstön osaamisen kuvaamista voidaan jäsentää ydin- ja avainprosessien kautta, jolloin osaaminen oikein kohdistettuna tuottaa oikea-aikaista ja tutkitusti vaikuttavaa terveydenhuollon palvelua sekä antaa informatiivista tietoa yksilölle, yhteisölle ja organisaatiolle. Tavoitteena on saada vastaanoton henkilöstön osaaminen näkyväksi ja prosessoiduksi toiminnaksi, jonka kautta voidaan antaa tietoa organisaatiolle osaamisen kehittämistä ajatellen. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin hoitohenkilökunnalle suunnattua sähköpostikyselyä ja Rohdon kehittämistyön lähestymistapaa, jolla ei ole yksittäistä oppimiskäsitystä tai teoriaa vaan kysymyksessä on non-behavioristinen tapa ymmärtää aikuisen oppimista ja muutoksen problematiikkaa. Oppimista ohjataan eikä jaettavaa tietoa kaadeta henkilöstön itsensä käsiteltäväksi. Kehittämistyön kyselystä saadut vastaukset prosessoitiin yhteisöllisesti Rohdon tietotaito-pajoissa, ja kehittämistyön tuloksena syntyi perusterveydenhuollon vastaanoton osaamisen määritelmä henkilöstön itsensä kuvaamana. Osaamisen kuvaus pohjautuu kirjallisuuteen, Rohdon kehittämispajoissa tehtyyn sisältöluokitteluun sekä kvalitatiivisen analyysin menetelmään. Osaamisen ydinprosesseiksi syntyivät hoitokontakti, hoidon kokoaminen, hoidon seuranta ja arviointi sekä toimistotyö. Voidaan siis todeta, että osaamisen tunnistaminen ja henkilöstön sitouttaminen prosessiin edesauttavat osaamisen kehittymisessä. Tulevaisuudessa tarvitaan yhtenäisiä toimintamalleja osaamisen mittaamiselle, näin voidaan vastata hoitohenkilöstön ja organisaation kehittämistarpeisiin sekä haluun kehittyä hoitotyössä.The recognition and anticipation of the competence of the nursing personnel is a considerable part of well-functioning health care, and this also serves as the distinctive feature of a productive organisation. The competence of the nursing personnel can be discerned by reflecting it against the core and key processes describing how successfully directed competence leads to timely and effective health care services. In addition, this gives information to individuals, the community and organisation. The goal is to portray the reception's staff's competence as visible and processed action through which it is possible to inform the organisation about competence development needs. The method of this development work was an e-mail survey for the nursing staff and Rohto's development strategy's approach which is not based on a certain concept or theory of learning. Instead, it is non-behaviouristic way of understanding adult learning and the problems related to change. Learning is guided, and information is not simply poured for the personnel to digest. The answers of the survey were jointly processed in Rohto's competence workshops, and the result of this development strategy was a definition of the competence of the basic health care reception staff as described by the staff themselves. The competence description was based on literature, content classifications created in the workshops and on a qualitative analysis method. The core processes in the competence were care contacts, care constitution, care follow-up and evaluation and office work. It can thus be stated that the recognition of competence and staff's commitment to the process support the development of competence. In the future, standardised operating models are needed for measuring competence. That is how it is possible respond to the nursing staff's and organisation's development needs and their commitment to improvement in care work