Julkinen taide asuinympäristössä - Kolme näkökulmaa julkisen taiteen rooliin asuinalueiden rakentamisessa

This thesis investigates the role of public art in residential area development in Finland, from the three different perspectives of the developer, the public art experts, and the residents. There is little research on how the private sector developer thinks about public art projects they have to execute, due to the implementation of percent for art principle in municipalities, even though it is not in their core competence. A few studies have been done about art in construction projects and how people feel about public art, but they did not concentrate on private sector developer or the residents of the art districts. More thorough research on the developer's thoughts and on the reception and valuation of public art by the residents is needed. This thesis aims to help to fill that gap. The third perspective is included to gain a deeper understanding of the topic and possibilities on further reflection. This thesis is an assignment from YIT. The research uses mixed methods approach. Eight semi-structured interviews were conducted to investigate the public art experts’ and developer’s views, while residents’ attitudes were collected using a questionnaire in order to reach as many people as possible. The qualitative data from the interviews was analysed using thematic coding. 95 responses were gathered from the questionnaire and the quantitative data was put through descriptive analysis. For the developer art’s added value is realised through area branding. The art experts saw public art as a way to challenge the traditional ways of building urban environments. The residents’ attitudes were positive and art was seen as increasing the quality of the environment, its value and the wellbeing of the residents. All the perspectives recognised the role of art as identity creator for an area, bettering the quality of living environment, and being a possibility for resident participation and community creation. These results support the findings of previous studies. All perspectives had their own views, but all shared the notion of the positive impact of art on our living environments. This research informs YIT about art projects and gives insight for future reference. The positive feedback from the residents and the people working in the company will hopefully serve as an incentive for more courageous art projects in the future.Tämä opinnäyte tutkii julkisen taiteen roolia asuinalueiden rakentamisessa Suomessa. Tutkimus tarkastelee aihetta rakentajan, julkisen taiteen asiantuntijoiden sekä asukkaiden näkökulmista. On tehty vain vähän tutkimusta, siitä mitä yksityisen sektorin rakentajat ajattelevat julkisista taidehankkeista, joita he joutuvat toteuttamaan kuntien ja kaupunkien käyttämän prosenttiperiaatteen takia, vaikkei taide olekaan rakentajan ominta osaamisaluetta. Muutama tutkimus on tehty taiteesta rakennushankkeissa sekä siitä, mitä ihmiset ajattelevat julkisesta taiteesta, mutta nämä tutkimukset eivät keskittyneet yksityisen sektorin rakentajiin eikä taidealueiden asukkaisiin. Tarvitaan perusteellisempaa tutkimusta rakentajan mietteistä ja taiteen vastaan-otosta sekä arvostuksesta asukkaiden näkökulmasta. Tämä opinnäyte pyrkii auttamaan tuon aukon täyttämisessä. Tutkimuksen kolmas näkökulma on mukana, jotta saataisiin syvempi ymmärrys tutkimusaiheesta, sekä mahdollisuuksia monipuolisempaan pohdintaan. Tämä opinnäytetyö on tehtävänanto YIT:ltä. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia tutkimusmetodeita. Julkisen taiteen asiantuntijoiden sekä rakentajan näkemyksiä tutkittiin kahdeksan haastattelun avulla. Asukkaiden näkemyksiä kerättiin asukaskyselyllä, jotta saataisiin mahdollisimman monta vastausta. Kvalitatiivinen tieto analysoitiin käyttäen temaattista analyysiä. Asukaskyselystä saatiin 95 vasta-usta ja kvantitatiivinen tieto käsiteltiin kuvailevan analyysin keinoin. Rakentajalle taiteen arvo realisoituu alue brändäyksen kautta. Taiteen asiantuntijat näkivät taiteen keinona haastaa traditionaalisia tapoja rakentaa kaupunkiympäristöjä. Asukkaiden asenteet olivat positiivisia ja taide nähtiin ympäristön laatua, arvoa ja asukkaiden hyvinvointia parantavana tekijänä. Kaikki näkökulmat tunnistivat taiteen roolin alueen identiteetin luojana, elinympäristön laadun parantajana sekä mahdollisuutena asukkaiden osallistamiseen sekä yhteisöllisyyden luomiseen. Nämä löydökset tukevat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Kaikilla näkökulmilla oli omat näkemyksensä, mutta kaikki jakoivat ajatuksen taiteen positiivisesta vaikutuksesta elinympäristöömme. Tämä tutkimus antaa tietoa YIT:lle taidehankkeista ja luo ymmärrystä tulevaisuuden varalle. Toivottavasti asukkaiden ja yrityksen työntekijöiden positiivinen palaute taidehankkeista palvelee kannustimena, lähteä tulevaisuudessa toteuttamaan entistä rohkeampia taidehankkeita