Sotilasryhmän kollektiivinen toiminta ja kouluttajan keinot sen kehittämiseksi

Ryhmäkiinteyttä ja siihen vaikuttamista on tutkittu paljon kansainvälisesti ja myös Suomessa. Sotatieteellisiä tutkimuksiakin aiheesta on tehty viime aikoina enenevissä määrin. Kollektiivista toimintaa sen sijaan ei Suomessa tehdyissä puolustusvoimien varusmieskoulu-tukseen liittyvissä tutkimuksissa ole tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kouluttajien käyttämiä keinoja kollektiivisesti toimivan kiinteän ryhmän kouluttamiseksi. Tutkimuksessa selvitettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen. Päätutkimuskysy-myksenä oli millaisia keinoja kouluttajat käyttävät kiinteästi toimivan ryhmän muodosta-miseksi? Alakysymyksinä selvitettiin miten hyvin kouluttajat tuntevat ryhmän kiinteyteen ja sosiaaliseen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja mitkä tekijät saavat ryhmässä olevan yksilön toimimaan kollektiivisesti? Tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin teemahaastattelua. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmiä käyttäen. Tutkimuksen tulosten perusteella varusmieskouluttajat tiedostavat hyvin ryhmäkiinteyden ja kollektiivisen toiminnan merkityksen sotilasjoukon toiminnan kannalta. Keskeinen tekijä ryhmän jäsenen sitoutumisessa ryhmän toimintaan on hänen asenteensa ryhmää ja sen tehtäviä kohtaan. Asenteen muodostumiseen vaikuttaa erityisesti ryhmässä vallitseva avoin vuorovaikutuksellinen ilmapiiri. Toinen keskeinen tekijä on ryhmän eetos, eli ryhmässä vallitseva asenneilmapiiri. Asenneilmapiiri kehittyy etenkin yhdessä koettujen haasteiden kautta. Ryhmän toimintaan sitoutumisen kannalta on merkityksellistä myös se, että yksilöt ymmärtävät ryhmän tehtävien merkityksen organisaation kokonaisuuden kannalta. Kouluttajat pyrkivät tutkimuksen perusteella edistämään ryhmän kollektiivista toimintaa kannustamalla avoimeen vuorovaikutukseen ryhmän sisällä ja sen ulkopuolelle. Koulutustapahtumissa pyritään luomaan ryhmälle tilanteita, joissa selviytyäkseen se tarvitsee jokaisen jäsenen työpanosta. Kouluttajat pyrkivät myös oman esimerkkinsä kautta muokkaamaan koulutettavien arvoja ja asenteita. Kouluttajien oppimiskäsitystä voidaan pitää konstruktivistisena. He pyrkivät koulutuksissa korostamaan koulutettavien omaa ajatteluprosessin kehittymistä ja sitä kautta toimintaan sitoutumista