Perehdyttäminen osaamisen kehittämisen välineenä puolustusvoimissa : tapaustutkimus perehdyttämisen toteutumisesta Kainuun Prikaatin perusyksiköissä

Tässä tutkielmassa tutkittiin sotilashenkilöstön perehdyttämistoiminnan nykytilannetta perusyksiköissä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten sotilashenkilöiden perehdyttäminen on toteutettu Kainuun Prikaatin perusyksiköissä, ja kuinka sitä voidaan kehittää. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkielman pääaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Lisäaineistoina käytettiin Puolustusvoimien perehdytys -normia, perehdyttämissuunnitelmia sekä Kainuun Prikaatin vuoden 2015 perehtymiskyselyn tuloksia. Empiirinen aineisto koostui kahden aliupseerin, kahden upseerin sekä heidän perehdyttäjiensä haastatteluista. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla, jossa pyrittiin löytämään tehdyille havainnoille ja tulkinnoille tukea aikaisemmista tutkimuksista sekä perehdyttämistä käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimustulosten perusteella perehdyttäminen toteutuu suunniteltuna ja johdettuna prosessina, jonka pääsääntöisesti toteuttaa työpaikkaohjaaja tai varapäällikkö. Perehdyttäminen on laadukkaampaa yksiköissä, joissa sen on toteuttanut työpaikkaohjaaja. Perehdyttäminen etenee yleisistä asioista työtehtävien toteutukseen, jossa muiden kouluttajien tuki nousee merkittäväksi. Perehdyttämisen onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että työntekijä on itse aktiivinen koko prosessin ajan. Hyvänä käytänteenä korostuu suunnittelussa sen pitkäjänteisyys, jolloin työntekijä saa johdetusti työtehtävien ohjausta. Toteutuksessa korostuu rauhallinen työtahti, jolloin henkilö kykenee omaksumaan perehdyttämisjakson aikana tarpeellisen tiedon. Haasteena koetaan henkilöstötilanne ja henkilöstön osaamistietojen dokumentoimattomuus. Lisäämällä yhteistyötä aselajikoulujen ja joukko-osastojen välillä mahdollistetaan henkilöstön osaamistietojen välittäminen, jolloin perehdyttäminen voidaan suunnitella ja toteuttaa yksilöllisemmin. Työpaikkaohjaajien sijoittamisella joukkoyksiköihin sekä perehdyttämisen seuranta- ja palautejärjestelmän aktivoimisella vastataan heikkoon henkilöstötilanteeseen ja mahdollistetaan perehdyttämistoiminnan kehittäminen. Tutkimustulokset osoittavat, että perehdyttämisen avulla työntekijä oppii omatoimisesti toteuttamaan työtehtävänsä, mikä vähentää työyhteisön rasitetta. Perehdyttäminen luo työyhteisöön avointa vuorovaikutusta, joka johtaa lopulta hyvän työilmapiirin muodostumiseen työyhteisössä sekä henkilöstön sitoutumiseen. Tämän vuoksi, perehdyttämistä tulee seurata ja kehittää jatkuvasti