Kansainvälisen yksityisoikeuden eurooppalaistumisesta : EU:n oikeus- ja sisäasioiden monivuotisten ohjelmien vaikutuksista kansainvälisen yksityisoikeuden sääntelyyn

The Europeanization of private international law is a well-recognized fact. The European Union (EU) has adopted a number of legal instruments in the field of private international law (PIL) in order to create a European area of justice, the objective defined by the EU Treaties. In addition to the Treaty provisions and the EU legislature there is also a third element influencing the Europeanization of PIL: multiannual programmes for the Area of Freedom, Security and Justice. These multiannual programmes have been adopted successively since 1998 (Vienna Action Plan 1998, Tampere Conclusions 1999, Hague Programme 2004, Stockholm Programme 2009, Strategic Guidelines 2014), and they have been adopted by the European Council, and thus by the Member States together with the Commission, and since the Lisbon Treaty, with the president of the European Council. This study analyses the impact of the multiannual programmes in the EU legislative process in the field of PIL and thus, their impact for the Europeanization of PIL. This is discussed from the various angles: the programmes’ relationship to the relevant EU Treaty provisions, concrete guidelines in the programmes for PIL (thus defining the vision of EU PIL) and the programmes’ influence on the EU legislative process. The latter aspect is analysed by examining all the EU PIL legislative acts adopted thus far. Moreover, possible future changes to the content and adoption procedure of multiannual programmes and their impact on future Europeanization of PIL are discussed. The study proposes that the vision of a European area of justice created by the multiannual programmes has played a central role not only in defining the direction of the Europeanization of PIL but also in its actual Europeanization, i.e. in the adoption of EU PIL instruments. In particular, in the area of family law, which varies widely between different legal traditions and legal cultures, the vision of a European area of justice has fostered a common understanding of the legislative work required, thereby furthering the Europeanization of PIL. The multiannual programmes have determined, prior to the formal EU legislative procedure, the PIL issues to be addressed by various legislative acts and also defined the general principles on which PIL cooperation should be based in the EU. The vision has brought real value to the EU Treaty provisions. However, the impact has been limited due to the general nature of the programmes and their limited possibilities in influencing the law on its different aspects. The study is based on the paradigms of legal dogmatics, i.e. legal positivism and the theory of the sources of law. The study uses methods from law and politics and legal history. The impacts of the programmes for the Europeanization of PIL are reflected on different aspects of law: legal order, judicial practices, the legal system and legal culture.Kansainvälisen yksityisoikeuden eurooppalaistuminen on yleisesti tunnustettu asia. Euroopan unioni on hyväksynyt useita kansainvälisyksityisoikeudellisia säädöksiä luodakseen EU:n perussopimusten määrittämien tavoitteiden mukaisesti Euroopan oikeuden alueen. Kuitenkin perussopimusmääräysten ja EU:n lainsäätäjän välissä on ollut kolmas elementti, joka on vaikuttanut EU:n kansainvälisen yksityisoikeuden alan säädöstyöhön: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen monivuotiset ohjelmat. Ohjelmia on hyväksytty säännönmukaisesti vuodesta 1998 lähtien (Wienin toimintasuunnitelma 1998, Tampereen päätelmät 1999, Haagin ohjelma 2004, Tukholman ohjelma 2009, strategiset suuntaviivat 2014). Ne on hyväksytty Eurooppa-neuvostossa ja siten jäsenvaltiot yhdessä komission ja Lissabonin sopimuksen myötä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa ovat hyväksyneet ne. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden Eurooppa-neuvoston hyväksymien poliittisluonteisten suuntaviivojen vaikutuksia kansainvälisen yksityisoikeuden alan EU:n säädöstyöhön ja eri toimijoiden sitoutumiseen alan kehitykseen sekä näiden kautta kansainvälisen yksityisoikeuden eurooppalaistumiseen. Tutkimuksessa esitetään, että monivuotisilla ohjelmilla on luotu visiota Euroopan oikeuden alueesta ja tällä on ollut keskeinen vaikutus kansainvälisen yksityisoikeuden eurooppalaistumisen suunnanmäärittämiseen mutta myös itse eurooppalaistumiseen eli alan säädösten hyväksymiseen. Monivuotisissa ohjelmissa on määritetty jo ennen varsinaista lainsäädäntötyötä ne kansainvälisyksityisoikeudelliset kysymykset, joista on haluttu hyväksyttävän EU-säädöksiä. Koska visio on tähän mennessä pääasiallisesti ollut eteenpäin katsova, visio on edistänyt kansainvälisen yksityisoikeuden eurooppalaistumista, mutta visiota on mahdollista käyttää myös hidastamaan tai estämään alan eurooppalaistumista. Näin siksi, että monivuotisille ohjelmille on annettu vahva säädöstyön ohjausasema. Tämä on perustunut jäsenvaltioiden ja EU:n lainvalmistelusta vastaavien toimielinten sitoutumiseen vision toimeenpanoon. Erityisesti perheoikeuden alalla, johon liittyy herkkyyksiä oikeusperinteiden ja oikeuskulttuurin sidonnaisuuksista johtuen, visiossa saavutettu yhteinen näkemys tulevasta säädöstyöstä on edistänyt kansainvälisen yksityisoikeuden eurooppalaistumista EU:n säädösten hyväksymisen myötä. Visio on tuonut lisäarvoa suhteessa EU:n perussopimuksiin. Vaikutuksia ovat kuitenkin rajoittaneet monivuotisten ohjelmien yleinen luonne ja rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa oikeuden muutoksiin oikeuden eri ulottuvuuksissa