Sosiaalinen integraatio kehitysvammaiseksi luokiteltujen aikuisten näkökulmasta : ajatuksia, kokemuksia ja toivomuksia hyväksytyksi tulemisesta ja yhteisöön kuulumisesta valtaväestön keskuudessa

Integration is realized at its best on social and psychological level i.e. through positive and approbative relationships. In Finland and around the world people with intellectual disabilities have been one of the most discriminated groups. In this study we concentrate on how the people classified as disabled have themselves experienced the realization of social integration i.e. the becoming accepted and integrated with the mainstream population. The study questions are: 1. What kinds of matters and experiences have reinforced the people classified as disabled becoming accepted and integrated with mainstream population? 2. What kinds of matters and experiences have undermined the people classified as disable becoming accepted and integrated with mainstream population? 3. What are the wishes of people classified as disabled have for the mainstream population in order to be able to experience they belong to the community better? The study material was acquired by interviewing seven people classified as disabled with by unstructured interview. The material was analysed and classified by utilizing material based content analysis. The results show that the realization of social integration still faces big challenges and also individual differences can be seen. It seems to happen through work life or hobbies especially with individuals that have worked for a long time in a normal workplace, or have friends belonging to the mainstream population. Several of the interviewees have no friends with no disabilities. Some interviewees have frequent contacts and socialized with their immediate family, but some of them, on the other hand, have no contact with their family or contact is very unfrequent. The professionals in the area, e.g. the directors of the particular housing unit, are the only sole or closer contact to the mainstream population for many interviewees. Other factors undermining the social integration are experiences of harassment and the use of the term 'retarded'. The wishes toward the mainstream population are mainly focused on human relations and interaction, like getting new friends, a closer contact with one's old friends and members of the family, as well as good and friendly treatment.Integraatio toteutuu parhaimmillaan sosiaalisella ja psykologisella tasolla eli myönteisten ja hyväksyvien ihmissuhteiden kautta. Kehitysvammaiseksi luokitellut ihmiset ovat olleet yksi eniten syrjityimmistä ryhmistä Suomessa sekä ympäri maailmaa. Tässä tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu siihen, kuinka kehitysvammaisiksi luokitellut aikuiset ovat itse kokeneet sosiaalisen integraation toteutumisen eli hyväksytyksi tulemisen sekä yhteisöön kuulumisen valtaväestön parissa. Tutkimuskysymykset ovat:1. Minkälaiset asiat ja kokemukset ovat vahvistaneet kehitysvammaiseksi luokiteltujen aikuisten hyväksytyksi tulemisen ja yhteisöön kuulumisen kokemusta valtaväestön keskuudessa? 2. Minkälaiset asiat ja kokemukset ovat heikentäneet kehitysvammaiseksi luokiteltujen aikuisten hyväksytyksi tulemisen ja yhteisöön kuulumisen kokemusta valtaväestön keskuudessa? 3. Minkälaisia toivomuksia kehitysvammaiseksi luokitelluilla aikuisilla on valtaväestölle voidakseen kokea kuuluvansa yhteisöön paremmin? Tutkimusaineiston hankinta tapahtui haastattelemalla seitsemää kehitysvammaiseksi luokiteltua aikuista strukturoimattomien haastattelujen avulla. Aineisto analysoitiin ja luokiteltiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset osoittavat, että sosiaalisen integraation toteutumisessa on edelleen isoja haasteita ja että siinä on nähtävissä myös yksilöllisiä eroja. Parhaiten se näyttää toteutuvan työelämän tai harrastusten kautta erityisesti niiden kohdalla, jotka ovat työskennelleet pitkään tavallisessa työpaikassa tai joilla on valtaväestöön kuuluvia kavereita. Useilla haastateltavilla ei ole laisinkaan "vammattomia" kavereita. Joillakin on toistuvaa yhteydenpitoa ja kanssakäymistä lähisukulaistensa kanssa, kun taas osalla yhteydenpito sukulaisiin on olematonta tai hyvin vähäistä. Alan ammattilaiset, esim. asumisyksikön ohjaajat, ovat monille ainoa toistuva tai tiiviimpi kontakti valtaväestön ihmisiin. Muita sosiaalista integraatiota heikentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kiusatuksi tulemisen kokemukset sekä kehitysvammaisuus -ilmaisun käyttö. Valtaväestölle kohdistetut toivomukset kohdistuvat enimmäkseen ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen, kuten uusien ystävien saaminen, tiiviimpi kanssakäyminen vanhojen kavereiden ja sukulaisten kanssa sekä hyvä ja ystävällinen kohtelu