Hyppy tuntemattomaan vai hallittu loikka uudistuvaan kouluun? : tapaustutkimus yhden koulun opettajista opetussuunnitelman uudistajina

Objectives. The purpose of this study was to research the curriculum work conducted by teachers in the preparation process for the new curriculum that came to force in 2016. The framework of this study included the national core curriculum of 2014. It also included a selection of studies and literature regarding teachers' work methods and the development of these methods. The research task is twofold; to describe teachers' participation in the drafting of the basic education curriculum, and to analyze the conceptions of prospective changes and challenges regarding the new curriculum. Methods. The study was a qualitative case study, in which five elementary school teachers participated. The data was collected in electronic format, using a themed Google Forms web questionnaire. A semi-structured themed interview was also conducted. Data-based content analysis was used to analyze the research data. Results and conclusions. The results showed that the teachers were actively involved in the planning of the school curriculum work and had, in their own opinion, made an adequate effect on it. The curriculum work, conducted by the teachers interviewed for this study, took place primarily in the teachers' own school, in various drafting groups. The national core curriculum and the local curriculum were the most important instructions in designing the new curriculum. According to the results, many teachers felt that the new national core curriculum would bring changes to their work, including challenges. The most important pedagogical reforms were; teaching beyond class and subject boundaries, phenomena and pupil oriented approaches in teaching, and the enhancement of transversal competence. In the teachers' opinion, the new curriculum provides teachers with the opportunity to together develop teaching and to focus on the fundamentals. The teachers recognized schedule issues, the reformation in teachership, along with the internalizing of the new objectives as possible challenges regarding the new curriculum.Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien opetussuunnitelmatyötä käynnissä olevassa opetussuunnitelmauudistuksessa. Tutkimusalueelta ei ole varsinaisia aiempia tutkimuksia, lukuunottamatta joitakin pro gradu -tutkielmia. Viitekehyksenä oli perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 sekä valikoima opettajan työtä ja sen kehittämistä koskevia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tutkimustehtävänä on kuvata luokanopettajien osallistumista perusopetuksen opetussuunnitelman laadintaan sekä heidän käsityksiään uuden opetussuunnitelman tuomista muutoksista ja haasteista. Menetelmät. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus ja siihen osallistui viisi yhtenäisen peruskoulun luokanopettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisessä muodossa Google Forms- teemoitetulla verkkolomakekyselyllä sekä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analysointimenetelmänä käytin aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseen osallistuneet opettajat osallistuivat aktiivisesti koulun opetussuunnitelman laadintaan ja he olivat omasta mielestään päässeet vaikuttamaan siihen riittävästi. Koulun opetussuunnitelmatyötä tehtiin ensisijaisesti tutkimuskoululla erilaisissa suunnitteluryhmissä. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma olivat tärkeimpiä ohjeita opetussuunnitelmatyössä. Tulosten mukaan monet opettajat näkivät uuden opetussuunnitelman tuovan työhönsä muutoksia sekä haasteita. Tärkeimpinä pedagogisina uudistuksina nähtiin luokka- ja oppiainerajoja ylittävä opetus, ilmiö- ja oppijalähtöisyys sekä laaja-alainen osaamisen edistäminen. Opettajien mielestä uusi opetussuunnitelma antaa mahdollisuuden kehittää yhdessä opetusta ja keskittyä olennaiseen. Haasteellisina opettajat kokivat aikatauluongelmat ja opettajuuteen kohdistuvat muutokset sekä uusien tavoitteiden sisäistämisen