Kuvailutulkkausohjeiden parhaimmat käytänteet ja ohjeiden sovellettavuus

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan kuvailutulkkausohjeiden parhaita käytänteitä ja ohjeista esille nousevia maa-, kulttuuri- ja kielikohtaisia konventioita. Tutkimuksen ensimmäisenä päätavoitteena on selvittää vertailevan tutkimuksen avulla, mitkä ohjeiden parhaat käytänteet ovat eli mitkä käytänteet toistuvat melkein kaikissa ohjeissa. Toisena tavoitteena on etsiä ohjeista maa-, kulttuuri- ja kielikohtaisia konventioita ja pohtia etenkin sitä, voiko suomalainen kuvailutulkki käyttää vierasmaalaisten kuvailutulkkausohjeiden neuvoja apunaan kuvailutulkkauksen teossa suoraan niitä muuttamatta. Pyrkimyksenä on myös saada selville, estävätkö jotkin konventiot mahdollisesti parhaiden käytänteiden käytön. Teoria-osiossa perehdyttiin keskeisiin käsitteisiin ja aikaisempiin kuvailutulkkausohjeita vertaileviin tutkimuksiin. Luvussa tutustuttiin myös konventioihin liittyvään tutkimukseen. Kuvailutulkkausohjeiden standardisoiminen oli myös teorian keskiössä. Aineistona toimi neljä kuvailutulkkausohjetta, joista kaksi oli suomenkielisiä, yksi saksankielinen sekä yksi englanninkielinen. Ohjeet olivat sisällöltään melko samanlaisia ja parhaimmiksi käytänteiksi nousivat neuvot muun muassa kuvailutulkkauskäsikirjoituksen teosta ja sen teknisistä aspekteista. Tutkimustulokset osoittivat, että ohjeen on hyvä syventyä käsikirjoituksen teon yhteydessä globaaleihin ja lokaaleihin käännösstrategioihin. Globaaleista strategioista etenkin kuvailun luonteen, tyylin ja ajoituksen mainitseminen on tärkeää ohjeessa. Lokaaleista strategioista taas ohjeen olisi hyvä esitellä hahmojen, paikkojen, tekstien, toiminnan, ajan, liikkuvien objektien, värien, epäselvien äänien ja muuttuneen tiedon kuvailua. Tutkimustuloksissa oli havaittavissa kahtiajakoisuutta parhaimmissa käytänteissä suomalaisten ohjeiden ja ulkomaalaisten ohjeiden välillä. Tutkimusaineistosta nousi esille myös eri konventioita, jotka voivat vaikuttaa ohjeiden sovellettavuuteen sekä parhaiden käytänteiden toteutumiseen. Maakohtaisia konventioita voivat olla lakiin liittyvät vaatimukset tai toiminnan laajuuteen liittyvät seikat. Kielikohtaiset konventiot tulevat esille kielen ominaisuuksissa ja tyylissä esimerkiksi kielestä riippuen määräisyyden ja epämääräisyyden ilmaisemisesta. Tuloksista kävi ilmi etenkin se, että suomalaisista kuvailutulkkausohjeista puuttuu suomalaiselle kuvailutulkille hyödyllisiä tietoja. Tämän takia suomalaisen kuvailutulkin on suotavaa käyttää ulkomaalaisia ohjeita suomalaisten ohjeiden tukena. Ulkomaalaisten ohjeiden neuvoja pitää kuitenkin käyttää harkiten