Psykopaattisten piirteiden ja nuoruusiän riskitekijöiden yhteys rikolliseen käyttäytymiseen

Tavoitteet. Nuorisorikollisuuden etiologian tiedetään olevan monitekijäinen ja useita yksilön ominaisuuksiin, vanhempiin tai vanhemmuuteen sekä muihin ympäristötekijöihin liittyviä keskeisiä riskitekijöitä nuorisorikollisuudelle on tunnistettu. Viimeaikoina huomioita on kiinnitetty psykopaattisten piirteiden rooliin nuorten rikolliselle käyttäytymiselle altistavana tekijänä ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että psykopaattisten piirteiden määrä lisää huomattavasti riskiä rikolliseen käyttäytymiseen nuorilla. Tutkimukset psykopaattisten piirteiden roolista nuorten rikollisen käyttäytymisen taustalla ovat kuitenkin menetelmällisesti rajoittuneita eikä muiden riskitekijöiden vaikutuksia tai yhteyttä moderoivia tekijöitä ole kattavasti huomioitu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää psykopaattisten piirteiden ja muiden riskitekijöiden yhteyttä rikolliseen käyttäytymiseen nuorilla ja sitä, voimistavatko riskitekijät psykopaattisten piirteiden ja rikollisen käyttäytymisen välistä yhteyttä. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiin Nuorisorikollisuus 2012 –aineistoa. Tutkimusprojektiin osallistui 4 855 Suomalaisen peruskoulun yhdeksäsluokkalaista nuorta. Rikollista käyttäytymistä arvioitiin viimeisen vuoden aikana tehtyjen erilaisten kiellettyjen tekojen määränä. Psykopaattisia piirteitä tutkittiin jatkuvana muuttujana ja niitä arvioitiin luotettavaksi todetulla itsearviointikyselyllä (APSD – SR). Psykopaattisten piirteiden yhteyttä nuorisorikollisuuteen tutkittiin tilastollisesti lineaarisilla regressioilla, joissa kontrolloitiin yhdeksän erilaista riskitekijää tai riskitekijöiden kumulatiivisuus. Riskitekijöiden ja niiden kumulatiivisuuden moderoivia vaikutuksia psykopaattisten piirteiden ja nuorisorikollisuuden väliseen yhteyteen tutkittiin myös lineaarisilla regressioilla. Tulokset ja johtopäätökset. Psykopaattisia piirteitä ilmeni jossain määrin lähes kaikilla tutkituilla nuorilla. Psykopaattisten piirteiden voimakkuus, keskeiset aiemmissa tutkimuksissa havaitut riskitekijät ja niiden kumulatiivisuus olivat kaikki yhteydessä suurempaan rikollisen käyttäytymisen riskiin nuorilla. Psykopaattisten piirteiden ja rikollisen käyttäytymisen välistä yhteyttä voimistivat riskitekijät, joiden voidaan ajatella antavan antisosiaalisia käyttäytymismalleja sekä lisäävän tilaisuuksia rikolliseen käyttäytymiseen. Sen sijaan riskitekijöillä, jotka lisäävät yksilön stressiä tai emotionaalista kuormitusta ei ollut vaikutusta. Antisosiaalisilla tovereilla oli voimakkain yhteys nuorten rikolliseen käyttäytymiseen ja suurin voimistava vaikutus psykopaattisten piirteiden ja rikollisen käyttäytymisen väliseen yhteyteen. Tulokset painottavat toveripiiriin puuttumisen tärkeyttä nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi.Objectives. The etiology of juvenile delinquency has been widely researched and several risk factors considering individual traits, parents or parenthood, and other environmental factors have been well established. There has been growing interest in the role of psychopathic traits on young offendings and recent evidence suggests that intensity of psychopathic traits enhances the risk of criminal behaviour in youth. However, the studies investigating the role of psychopathic traits as a predictor of criminal behaviour in youth are methodologically restricted and the effects of risk factors or moderating variables have not been considered comprehensively. The aims of this research were to examine the association between psychopathic traits and criminal behaviour in youth, and to study if risk factors strengthen this association. Methods. This sample consisted of 4855 Finnish students on the ninth grade of upper comprehensive school. Criminal behaviour was measured as the amount of forbidden actions conducted during the past year. Psychopathic traits were studied as a dimensional variable and it was measured with a validated self-report questionnaire for psychopathy (APSD-SR). Linear regressions were used to examine the association between psychopathic traits and juvenile delinquency. Nine different risk factors and cumulativity of risks were controlled for the analyses. Linear regression was also used to examine the moderating effects of risk factors and their cumulativity to the association between psychopathic traits and criminal behaviour. Results and conclusions. Most adolescents reported at least some psychopathic traits. The intensity of psychopathic traits, well established risk factors and the cumulativity of risk factors were all associated with greater amount of criminal behaviour. The association between psychopathic traits and criminal behaviour was enhanced by those risk factors that can be considered to provide antisocial models or opportunities for criminal behaviour. Antisocial peers were the most significant risk factor for criminal behaviour and it strongly enhanced the association between psychopathic traits and criminal behaviour. Overall, the results emphasize the importance of interventions for antisocial peer groups to prevent juvenile delinquency