The Man Who Started the American Civil War: Southern Honor, Emotion, and James Chesnut, Jr.

This study examines honor and honorable emotional expressions in the nineteenth-century American South. I argue that honor was a behavior that facilitated emotional expression in three ways: recognizing acceptable emotions; navigating in society by expressing acceptable emotions; and identifying and achieving life goals. This can be seen in the life and political career of James Chesnut, Jr. (1815–1885), a prominent southern statesman. This study also approaches southern society more broadly. First, I suggest that rather than an unequivocal or static code, the prevailing idea of honor was shaped by multiple individual interpretations of honor. Individuals had to constantly recalibrate their notion of honor to coincide with other peoples’ notions of honor. Second, I propose that honor was a tool for identifying and expressing appropriate emotions. I have used James Chesnut as a case study because his life choices and actions can be read as responses to the requirements of southern honor and prevailing emotional guidelines. I use specific examples of the use of honor as a guideline. I discuss how parents inculcated a sense of honor in their sons, inducing young men to develop an understanding of honor and to recognize honorable emotional expression. Later, as adults, men had to acknowledge the requirements of honor in every life choice and action. I propose that honor helped Southerners formulate and express emotions: instead of displaying the raw emotions of the private sphere, one was expected to demonstrate their noble counterparts, the emotions of the public sphere. I also suggest that the unstable nature of honor was most obvious in times of crisis, such as during the Civil War and Reconstruction. Then, the role of honor and the importance of honor-related emotional expression intensified. Because of major changes in society, however, individual goals changed and the necessity to forcefully alter the understanding of honor arose. This work is a conceptual study: it examines the features of honor in a specific context, the nineteenth-century American South. It is, nonetheless, also a study on the history of emotions, exploring southern emotionologies or emotion repertoires. Textual analysis is, therefore, especially important for this study which examines how emotional expression was formulated into words.Tunteiden historian alaan kuuluva tutkimukseni käsittelee kunnian vaikutusta tunneilmaisuun 1800-luvun Yhdysvaltain eteläosissa. Perinteisesti kunnia on nähty jäykkänä käytöskoodina ja uskottu, että kunnian tehtävä oli peittää henkilökohtaiset tunteet. Tutkimuksessani esitän, että yhtenäisen koodiston sijaan kunnia oli ennemmin yhdistelmä yksilöllisiä kunniakäsityksiä. Tämän vuoksi yksilöiden oli jatkuvasti tarkistettava ja korjattava tulkintojaan kunniasta. Kunnia oli käyttäytymismalli, joka oli kiinteästi sidoksissa tunteisiin. Etelävaltiolaisessa yhteiskunnassa oli tiettyjä hyväksyttäviä tunneilmaisuja, ja tunteiden peittämisen sijaan oli tärkeää ilmaista niitä. Kunniakäsitys auttoi tunnistamaan hyväksyttävät tunteet, joita ilmaisemalla oli helpompi sopeutua yhteiskuntaan ja saavuttaa tavoitteita. Kunnia oli siis väline yhteiskunnassa toimimiseen. Yhteiskunta salli, odotti ja rohkaisi vain kunnian mukaisesti suunniteltuja ja suunnattuja tunteita. Kunnian epävakaa luonne tuli kuitenkin selkeästi esiin sellaisina kriisiaikoina kuin Yhdysvaltain sisällissota ja jälleenrakennusaika. Silloin kunnian ja kunniallisen tunneilmaisun merkitys kasvoi entisestään, mutta suurten yhteiskunnallisten muutosten ja yksilöllisten tavoitteiden muuttumisen vuoksi kunniakäsityksen sisältö muuttui rajusti. Kunnia oli olennainen osa etelävaltiolaista yhteiskuntaa ja sitä pidetään myös yhtenä syynä Yhdysvaltain sisällissodan (1861–1865) syttymiseen. Etelävaltiolainen kunniakäsitys henkilöityi James Chesnutissa (1815–1885), etelä-carolinalaisessa poliitikossa. Chesnut tuki aktiivisesti etelävaltioiden eroa liittovaltiosta ja antoi käskyn Yhdysvaltain sisällissodan ensimmäisten laukausten ampumiseen. Tutkimus on myös Chesnutin elämäkerta, jossa näkyy, miten hänen valintansa ja tekonsa heijastelevat sitä, miten etelävaltiolaiset vastasivat kunniaa ja tunneilmaisuja koskeviin vaatimuksiin