Bird populations in a changing world : implications for North European conservation

The combined effects of climate and land-use change constitute a major threat to global biodiversity. Accurate tools to track changes in biodiversity have been largely called upon in order to address global conservation targets. In response to this, a range of ecological indicators have been developed to measure the state of biodiversity in a changing world. Because of their sensitivity to environmental changes, birds are increasingly used in the construction of multi-species indicators, which represent a powerful tool for decision-makers to assess conservation effectiveness. This work aims to further our understanding of the general state of bird populations in Finland and the underlying ecological processes behind corresponding trends, covering different environments and with a special focus on some of the most threatened ecosystems of northern Europe. Using data on common bird species, the effects of climate change and anthropogenic habitat degradation on bird populations are quantified for different habitat types and seasons of the year. Habitat-specific indicators are also produced to deepen knowledge about large-scale impacts taking place in the environment while allowing an evaluation of the conservation status of bird populations, thus helping target the most critical conservation issues. Although the effects of climate and land-use change on bird populations vary significantly with the habitat type and the life-history traits of the species (e.g. migration strategy), the conservation status of nearly all studied communities is considerably deteriorating in both Finland and its neighbouring Northern European countries. Peatlands and forests are of particular concern, given that intensive management actions are severely impacting the inhabiting bird communities.Ilmastonmuutoksen ja maankäytön tehostumisen yhteisvaikutus uhkaa luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Kansainvälisesti sovittujen luonnonsuojelutavoitteiden onnistumisen arvioimista varten tarvitaan luotettavia seurantamenetelmiä. Niinpä monia ekologisia indikaattoreita on kehitetty mittaamaan luonnon monimuotoisuuden tilaa muuttuvassa maailmassa. Linnut reagoivat nopeasti ympäristönmuutoksiin, minkä takia niitä käytetään yleisesti monista lajeista koostuvissa yleisindikaattoreissa, jotka toimivat tehokkaina työkaluina päätöksentekijöille luonnonsuojelun toimivuuden mittaamisessa. Väitöskirjani tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä lintukantojemme yleisestä tilasta Suomessa sekä ekologisista prosesseista, jotka selittävät kannanmuutoksia. Mallinsin ilmastonmuutoksen ja lajien elinympäristöjen laadun heikkenemisen vaikutuksia yleisten lintulajien kannanvaihteluihin eri elinympäristöissä ja vuodenaikoina. Laskin myös elinympäristökohtaisia indikaattoreita, joiden avulla voi sekä seurata suuren mittakaavan muutoksia luonnossa että arvioida eri elinympäristöjen lintulajien suojelun tarvetta. Ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten vaikutukset lintupopulaatioihin vaihtelivat selvästi eri elinympäristöissä ja lajien ominaisuuksien (esim. muuttostrategia) välillä. Silti lähes kaikissa tutkimissani lintulajiyhteisöissä Suomessa ja läheisissä Pohjois-Euroopan maissa lajien uhanalaisuusluokitukset olivat huonontuneet. Erityisesti soiden ja metsien lintujen tilanne on huolestuttava, koska tehometsätalous, soiden ojitus ja turvetuotanto ovat vaikuttaneet negatiivisesti lintuyhteisöihin