Jumalattomuus ja hyvä elämä : Ateistinen henkisyys vaihtoehtona monoteistiselle uskonnolle 2000-luvun länsimaissa

The visibility of atheism has increased in the 21st century West, partly due to the rise of New Atheism, a movement critical towards religion. Over the last few years, books which defend an atheistic spiritual option have appeared in the market as well, such as The Book of Atheist Spirituality (2006) by André Comte-Sponville, Good Without God (2009) by Greg M. Epstein, Going Godless (2010) by J. K. Fausnight, and Religion for Atheists (2012) by Alain de Botton. In addition, New Atheists have brought forth alternatives to traditional religion, for example, Richard Dawkins in his TV-series Sex, Death and the Meaning of Life (2012) and Sam Harris in his book Waking Up (2014). These six works are my research material. In this study I examine three subjects: atheism, spirituality, and in particular the combination of these two, atheist spirituality. The main question of my research is what kind of factors, attitudes towards religion, and values are included in atheist spirituality in the 21st century. My methods are argument analysis, rhetoric analysis, attitude analysis, and Schwartz's value model. By atheism I mean godlessness. In the history of mankind, atheism has probably been rare, but in recent centuries in the West it has gradually become more common. According to current research, a reflective processing style is one of the key psychological factors that leads towards atheism. Socio-cultural factors which have an impact on the steady increase in atheism are, for example, wealth, security, and a change in values towards individualism. I regard spirituality as a universal human phenomenon which includes five key dimensions: 1) experiences and emotions, 2) morality, 3) view on life, 4) meaningfulness, and 5) practices and commitments. By atheist spirituality, I mean spirituality that is explicitly atheistic. Atheist spirituality can be seen as a subcategory of secular spirituality, which recently has become more common in the West. However, among the representatives of atheist spirituality, the practices as well as the attitudes towards religions are diverse. In their works, both Dawkins and Harris attitudes towards monotheistic religion are critical. Dawkins offers reason and science as substitutes for traditional religion, and in addition to these, Harris introduces Buddhism and meditation. In contrast, in de Botton s work, the attitude towards religion is favourable it emphasizes the usefulness of Christian communal values and practices and converts them to the current secular context. In turn, in the works of Comte-Sponville, Epstein, and Fausnight, the attitude toward religion is ambivalent, including both critical and favourable parts. As an alternative to traditional religion, Comte-Sponville highlights experiences of transcendence and love, Epstein emphasizes humanistic communality and self-dignity, and Fausnight underlines inner peace and meaningfulness through meditation. Roughly divided, Harris, Comte-Sponville, and Fausnight represent an inwardly oriented atheistic spirituality, where transcendent experiences have a key role. In turn, Dawkins, De Botton, and Epstein represent an outwardly oriented atheistic spirituality, where the focus is more on the objective world, communality, and/or solving the problems of society. In all the research materials, the self-transcendence values in Schwartz s model such as universalism and benevolence are highlighted. Everyone also emphasizes the value of self-direction, which is typical of current secular spirituality except de Botton, who accentuates tradition and conformity more, which are typical values in traditional religion. The study provides new information about atheistic spirituality and offers theoretical perspectives to examine this rarely studied phenomenon in more detail. It also enables disentangling the tension between atheism and religion typical of the current Western debate.Ateismin näkyvyys on 2000-luvun länsimaissa kasvanut osaltaan johtuen uskontokriittisen uusateismin noususta. Viime vuosina markkinoille on ilmestynyt myös ateistista henkistä vaihtoehtoa puolustavia kirjoja, kuten André Comte-Sponvillen The Book of Atheist Spirituality (2006), Greg M. Epsteinin Good Without God (2009), J. K. Fausnightin Going Godless (2010) sekä Alain de Bottonin Religion for Atheists (2012). Uusateistitkin ovat esittäneet vaihtoehtoja perinteiselle uskonnolle, esimerkiksi Richard Dawkins TV-dokumenttisarjassa Sex, Death and the Meaning of Life (2012) ja Sam Harris kirjassa Waking Up (2014). Edellä mainitut kuusi teosta muodostavat tutkimukseni aineiston. Tässä tutkimuksessa tarkastelen kolmea aihetta: ateismia, henkisyyttä ja erityisesti näiden kahden yhdistelmää, ateistista henkisyyttä. Tutkimukseni pääkysymys on: millaisia tekijöitä, uskontoasenteita ja arvoja 2000-luvun ateistinen henkisyys sisältää? Metodeinani ovat argumentaatioanalyysi, retorinen analyysi, asenneanalyysi sekä Schwartzin arvomalli. Ateismilla tarkoitan jumalattomuutta. Ihmiskunnan historiassa ateismi on todennäköisesti ollut harvinaista, mutta se on länsimaissa viime vuosisatojen aikana vähitellen yleistynyt. Nykytutkimuksen mukaan yksi keskeisistä ateismin suuntaan vievistä psykologisista tekijöistä on taipumus reflektiiviseen ajatteluun. Ateismin yleistymistä selittäviä sosiokulttuurisia tekijöitä ovat muun muassa vauraus, turvallisuus sekä arvojen muuttuminen individualistisemmiksi. Tarkastelen henkisyyttä yleisinhimillisenä ilmiönä, joka sisältää viisi keskeistä ulottuvuutta: 1) kokemukset ja tunteet, 2) moraalin, 3) elämänkatsomuksen, 4) merkityksellisyyden sekä 5) harjoitukset ja sitoumukset. Ateistisella henkisyydellä tarkoitan henkisyyttä, joka on eksplisiittisesti ateistista. Ateistista henkisyyttä voidaan pitää länsimaissa viime aikoina yleistyneen sekulaarin henkisyyden yhtenä alakategoriana. Ateistisen henkisyyden edustajien käytänteet sekä asenteet uskontoja kohtaan ovat kuitenkin moninaisia. Teoksissaan Dawkins ja Harris asennoituvat monoteistiseen uskontoon kriittisesti. Dawkins tarjoaa perinteisen uskonnon korvaajaksi järkeä ja tiedettä sekä Harris näiden ohella buddhalaisuutta ja meditaatiota. Sen sijaan de Bottonin teoksen asenne on uskontomyönteinen siinä korostetaan kristillisten yhteisöllisten arvojen ja käytänteiden hyödyllisyyttä ja niiden siirtämistä sekulaariin nykykontekstiin. Comte-Sponvillen, Epsteinin ja Fausnightin teosten asenteet suhteessa uskontoon puolestaan ovat kaksijakoisia, sisältäen sekä uskonto-kriittisyyttä että uskontomyönteisyyttä. Comte-Sponvillen vaihtoehdossa perinteiselle uskonnolle korostuvat transsendenssikokemukset ja rakkaus, Epsteinilla humanistinen yhteisöllisyys ja yksilön sisäisen arvokkuuden lisääminen sekä Fausnightilla sisäisen rauhan ja merkityksellisyyden löytäminen meditaation avulla. Karkeasti jaoteltuna Harris, Comte-Sponville ja Fausnight edustavat sisäänpäin suuntautuvaa ateistista henkisyyttä, jossa transsendenssikokemuksilla on keskeinen rooli. Sen sijaan Dawkins, de Botton ja Epstein edustavat ulospäin suuntautuvaa ateistista henkisyyttä, jossa painopiste on objektiivisessa maailmassa, yhteisöllisyydessä ja/tai yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa. Kaikissa aineistoissa Schwartzin arvomallin arvoista korostuu itsensä ylittäminen, kuten universalismi ja hyväntahtoisuus. Kaikki myös painottavat arvona itseohjautuvuutta, joka on tyypillistä nykyiselle sekulaarille henkisyydelle lukuun ottamatta de Bottonia, joka korostaa enemmän perinnettä ja yhdenmukaisuutta, jotka ovat tyypillisiä perinteisen uskonnon arvoja. Tutkimus antaa ateistisesta henkisyydestä uutta tietoa sekä tarjoaa teoreettisia näkökulmia käsitellä tätä vähän tutkittua ilmiötä yksityiskohtaisemmin. Se myös mahdollistaa länsimaiselle nykykeskustelulle tyypillisen ateismin ja uskonnon välisen jännitteen purkamista