Tutkielma esteettisen elämän kehollisuudesta

Tutkielmani aiheena on elämisen taide (art of living), jota tarkastelen pragmatistisen filosofian näkökulmasta. Richard Shusterman (1949–) on tutkielmani kannalta tärkein ajattelija. Shustermanon amerikkalainen uuspragmatisti, joka on tutkinut erityisesti estetiikkaa. John Dewey (1859–1952) on ollut Shustermanille tärkeä vaikuttaja. Shusterman ajattelussaan jatkaa Deweyn aloittamaa esteettisen kokemuksen merkityksen korostamista. Shusterman esittää, että estetiikan vapauttaminen taiteen määrittelemisen tehtävästä on pragmatistisen estetiikan keskeinen tavoite. Kokemusta korostettaessa on mahdollista ymmärtää taiteellisen ja muun toiminnan väliset rajat vapaammin. Tutkielmassani osoitan, että Shusterman ymmärtää elämisen taiteen kehollisena toimintana. Tarkastelen erityisesti elämän kokemuksellista puolta, joka on Shustermanin argumentaatiossa keskeisessä osassa. Kokemus liittyy Shustermanilla kehollisuuteen. Hänen ajatuksensa on, että kehittämällä tietoisuuttamme kehollisuudesta, voimme myös rikastaa esteettistä kokemusta ja elämään liittyvien esteettisten merkitysten, tuntemusten ja mahdollisuuksien havainnointia. Selvitän kysymystä kokemuksen ei-kielellisestä ulottuvuudesta, ja sitä miksi Shusterman ymmärtää ei-kielellisen kokemuksen huomioimisen olevan hyödyllistä, vaikka sen määritteleminen onkin periaatteessa mahdotonta. Aineistona tutkielmassani käytän Shustermanin kirjoja ja artikkeleita. Lisäksi suhteutan hänen ajatteluaan Richard Rortyn (1931–2007) filosofisiin teksteihin. Rorty on Deweyn ohella toinen Shustermanin ajatteluun suuresti vaikuttanut filosofi. Rortyn ja Shustermanin kriittinen suhde toistensa filosofiseen ajatteluun paljastaa erään elämisen taiteeseen liittyvän ongelman: onko elämisen taide yksilön yksityinen projekti vai onko se liitettävissä yhteiskunnalliseen viitekehykseen. Rortyn vastaus tähän ongelmaan on, että yksilöllinen elämän taide on syytä irrottaa yhteisöllisen oikeudenmukaisuuden tavoittelusta. Esittelen Shustermanin kriittisen vastineen tähän Rortyn ajatukseen ja Shustermanin ratkaisun tähän ongelmaan. Shusterman on kehittänyt monitieteisen tutkimusalan somaestetiikan (somaesthetics), joka yhdistääpragmatistisen estetiikan ja ajatuksen filosofiasta kehollisena elämäntyylinä. Tutkielmassa tarkastelen sitä, miten somaestetiikka voi tukea elämää taiteellisena toimintana. Lähtökohtana on kehollisuus konstruktiona, joka sekä muotoutuu sosiaalisen kautta että vaikuttaa sosiaaliseen. Somaestetiikan vaikutukset ovat holistisia vaikuttaen sekä kehollisuuden kehitykseen että yksilön esteettiseen, moraaliseen ja henkiseen kehitykseen. Esitän, että Shustermanilla elämisen taide liittyy somaattisen huolenpitoon, ja näin ollen kehollisuudessa esteettistä ja eettistä ei voi erottaa toisistaan