Luokanopettajien käsityksiä lukuharrastuksesta ja keinoja sen tukemiseen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien käsityksiä lukuharrastuksesta ja keinoja lukuharrastuksen sekä lukemiseen kohdistuvan motivaation tukemiseen oppilailla. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta neljännen luokan luokanopettajaa kahdella eri paikkakunnalla. Litteroidut haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Haastatellut luokanopettajat määrittelivät lukuharrastuksen säännölliseksi toiminnaksi, johon liittyi olennaisesti omaehtoisuus, lukemisesta nauttiminen ja luettavan monipuolisuus. Aktiivisen lukuharrastuksen ajateltiin olevan vähenemässä lasten keskuudessa. Tyttöjen ja poikien välillä nähtiin eroavaisuuksia lukemisen määrässä sekä siinä mitä luetaan. Opettajat näkivät motivaatiolla ja lukemisympäristöllä olevan vaikutusta lasten lukuharrastukseen. Lukuharrastuksen tukikeinoina opettajat kertoivat käyttävänsä muun muassa erilaisia tapoja eriyttää ja lukijaminäkuvan tukemisen keinoja, kuten lukemisesta keskustelua myönteiseen sävyyn ja kannustamista. Myös kirjastoilla, kodeilla ja vertaisilla on haastateltujen mukaan merkityksellinen rooli lapsen lukuharrastuksen tukemisessa. Vaikka erilaisia keinoja tukea lasten lukuharrastusta oli paljon ja onnistumisen kokemuksia koettiin, kertoivat haastatellut opettajat kuitenkin kokevansa osittain keinottomuutta tukea lapsen lukuharrastusta. Tämä on tärkeä asia, johon tulisi kiinnittää huomiota sekä kouluissa että muiden toimijoiden tahoilla. Lukemisen tärkeyden tekeminen näkyväksi lapsille ja heidän vanhemmilleen voisi edistää lasten intoa lukea perinteistä kirjallisuutta