Lukivaikeustaustaisten ja ei-lukivaikeustaustaisten aikuisten elämänkulkujen eroavaisuudet

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia eroavatko lukivaikeustaustaiset aikuiset verrokkiryhmästä elämänkulun suhteen ja onko tässä huomattavissa sukupuolieroja lukivaikeustaustaisten miesten ja verrokkimiesten sekä lukivaikeustaustaisten naisten ja verrokkinaisten kesken. Elämänkulun osalta tarkasteltavia muuttujaryhmiä olivat kouluttautuminen, työllistyminen sekä itsenäistyminen, joka piti sisällään asumismuotojen ja lapsuudenkodista poismuuttamisen, parisuhteiden ja vanhemmuuden sekä yhteiskunnan rahallisten tukien käytön vertailun. Yhteensä muuttujaryhmät pitivät sisällään 35 koe- ja verrokkiryhmien, koe- ja verrokkimiesten sekä koe- ja verrokkinaisten kesken vertailtavaa muuttujaa. Tutkimus oli osa ”Oppimisvaikeuksien pysyvyys ja niiden yhteys aikuisuuden elämänkulkuun: ennaltaehkäisevät ja suojaavat tekijät” -hanketta, jossa hyödynnettiin Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla lapsena oppimisvaikeustutkimuksissa käyneistä henkilöistä kerättyä lapsuuden ja aikuisuuden seuranta-aineistoa. Tutkimuksen koeryhmä muodostui 48 henkilöstä (30 miestä ja 18 naista), joilla oli todettu lapsuuden yksilötutkimuksissa pelkkä lukivaikeus. Koeryhmälle kerättiin verrokkiryhmä, joka muodostui 37 henkilöstä (23 miestä ja 14 naista). Tutkimuksen menetelmänä käytettiin elämänhistoriakalenteria, jonka tutkittavat olivat täyttäneet aikuisuuden yksilötutkimusten yhteydessä. Tutkittavat olivat seurantatutkimushetkellä 20-40-vuotiaita. Tulosten mukaan lukivaikeustaustaisten miesten peruskoulun jälkeiseen kouluttautumiseen käytetty aika jää lyhemmäksi ja koulutusaste matalammaksi kuin ei-lukivaikeustaustaisten miesten. Lisäksi lukivaikeustaustaisissa miehissä on ei-lukivaikeustaustaisia miehiä vähemmän osapäivätyötä tehneitä henkilöitä. Lukivaikeustaustaiset naiset taas aloittavat kokopäivätyöt keskimäärin pari vuotta myöhemmin kuin ei-lukivaikeustaustaiset naiset. Lisäksi lukivaikeustaustaisista naisista pienempi osa nostaa elämänsä aikana asumistukea kuin ei-lukivaikeustaustaisista naisista. Opintotuen osalta sekä lukivaikeustaustaisista miehistä että -naisista pienempi osa nostaa elämänsä aikana opintotukea kuin ei-lukivaikeustaustaisista miehistä ja -naisista. Muiden itsenäistymiseen liittyvien erojen puuttuminen oli myös keskeistä tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa