Eritrealaisten nuorten miesten sosiaaliset verkostot ja niiden merkitys heidän elämäänsä Suomeen saapumisen jälkeen

Tutkimuksessa tarkastelen kiintiöpakolaisina syksyllä 2013 Suomeen saapuneiden eritrealaisten nuorten miesten heikkoja ja vahvoja sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia sosiaalisia verkostoja miehillä on ja millaisiksi he verkostonsa kokevat. Tutkimuksessa huomioidaan sosiaalisen tuen näkökulma. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu kahdeksasta eritrealaisesta nuoresta miehestä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla, ennalta määrättyä haastattelurunkoa käyttäen. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Luokittelun tuloksena kuvaan haastateltavien transnationaalisia eli ylirajaisia suhteita sekä Suomessa olevia sosiaalisia suhteita, joihin kuuluvat muut samaan aikaan saapuneet eritrealaiset, koulukaverit, työharjoittelupaikan kaverit, naapurit, suomalaiset kaverit ja viranomaiset. Lisäksi tarkastelen sosiaalisen tuen merkitystä heikoissa ja vahvoissa sosiaalisissa suhteissa. Tutkimustulokset osoittavat, että transnationaaliset suhteet ovat haastatelluille tärkeitä ja vahvoja sosiaalisia suhteita. Tunnesiteet kaukana asuviin perheenjäseniin ovat vahoja. Haasteltavat pitävät yhteyttä perheenjäseniin puhelimitse. Raha-avustusten lähettäminen Eritreaan on vaikeaa ja usein mahdotonta. Pienten tulojen vuoksi he eivät juurikaan pysty auttamaan perheitään taloudellisesti. Trasnationaalisissa suhteissa perheeltä saatu emotionaalinen tuki on tärkeää vieraassa maassa ja vieraan kulttuurin keskellä asuessa. Tutkimustulokset osoittavat selvästi sen, että sama etninen tai kulttuurinen tausta on yhdistävä tekijä itselle vieraamman kulttuurin keskellä. Sosiaaliset suhteet samaan aikaan Suomeen tulleisiin eritrealaisiin ovat vahvoja ja ne koettiin tärkeiksi. Tämä lisäksi haastatelluilla oli eri määrä kavereita ja tuttavia. Nämä henkilöt olivat yleensä muita maahanmuuttajia, joihin he olivat tutustuneet koulussa, työharjoittelupaikoissa ja kaupungilla, tai esimerkiksi kavereiden kautta. Nämä suhteet olivat pääasiassa heikkoja. Viranomaiskontaktit kuuluvat heikkoihin suhteisiin. Suurin osa haastateltavista oli tyytyväisiä viranomaisilta saamansa apuun ja palveluihin. Muutama henkilö arvosteli poliisin toimintaa ja terveyskeskuksista saatua palvelua. Haastateltavat olivat saaneet hyvää kohtelua ja palvelua erityisesti maahanmuuttajapalveluista (sosiaalityö ja terveydenhoito). He kokivat myös saaneensa aina apua Kelalta, työvoimatoimistosta ja opettajilta. Tutkimustulokset osoittavat, että heikot suhteet ovat sosiaalisen tuen saamisen kannalta merkityksellisiä suhteita. Haastatteluissa nousi esille eritrealaisten vahva yhteisöllisyys. Haastateltavat kertoivat aina auttavansa toisiaan, mutta myös muita kuin samasta maasta olevia. kaikissa mahdollisissa asioissa (koulutehtävät, muutot, asioiden hoito, hakemusten täyttäminen, vähän rahallisestikin). Haastateltavat halusivat tutustua suomalaisiin oppiakseen suomenkieltä ja kulttuuria. Heidän mielestään suomenkielen oppimisen kannalta suomalaiset kaverit ovat tärkeitä. Tutkimustulokset osoittavat, että aktiivisesti erilaisiin harrastuksiin tai uskonnon harjoittamiseen osallistuvilla oli enemmän sosiaalisia verkostoja kuin esimerkiksi kotitöihin ja opintoihin keskittyneillä henkilöillä