Fysioterapiaan liittyvä terapia ja terapeuttinen harjoittelu sekä ohjaus fysioterapiassa

Fysioterapian ydinosaamista ja työssä tarvittavia kompetensseja ei ole tutkittu aiemmin Suo-messa. Tutkimusnäyttö aiheesta on niukkaa maailmanlaajuisestikin. Työn tarkoituksena oli sel-vittää fysioterapeuttien ohjaukseen sekä terapiaan ja terapeuttiseen harjoitteluun liittyvää osaa-mista. Lisäksi selvitettiin osaamiseen liittyviä eroja kunnallisen ja yksityisen fysioterapeuttien välillä sekä osaamista selittäviä tekijöitä. Työ on osa Jyväskylän yliopiston ja Suomen Fysioterapeutit ry:n ydinosaamisen tutkimusta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella Suomen Fysioterapeutit -liiton jäseniltä [n = 1909, vastaus% 34, keski-ikä 43 v. (SD 11,4), naisia 87 %]. Kyselyssä oli yhteensä 106 fysioterapian ydinosaamista koskevaa väittämää (skaala Likert 1-5), joista 13 kohdistui ohjaukseen ja terapi-aan. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS -ohjelmalla: ₂ -testi, Mann-Whitneyn testi ja lineaari-nen regressioanalyysi. Fysioterapeutit arvioivat ohjauksen ja neuvonnan sekä terapeuttisen harjoittelun taitonsa kokonaisuudessaan hyviksi. Eroja kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä löytyi terapeuttisen harjoittelun osa-alueelta. Yksityisellä työskentelevät fysioterapeutit käyttivät ja sovelsivat enemmän kipuun liittyviä terapiamenetelmiä (p >.001), oppimista tukevia ympäristöjä (p =.013), sekä erilaisia fysioterapiamenetelmiä (p =.015, p =.011) enemmän kuin kunnallisella työskentelevät. Lisäksi asiakkaita ohjattiin enemmän tavoitteiden määrittelyyn ja toiminnan suunnitteluun (p =.011). Ohjausta ja terapeuttista harjoittelua selittävät tekijät liittyivät pääasiassa fy-sioterapeuttien ominaisuuksiin tai fysioterapeutin ja asiakkaan väliseen suhteeseen (p > .001, selitysasteet 62 %- 68%). Kunnallisella sektorilla yhtenä selittävänä tekijänä oli lisäksi työyhteisöön liittyvä tekijä. Tutkimuksen tulokset selventävät fysioterapian ydinosaamista Suomessa, mikä auttaa fysioterapeutteja määrittämään ja vahvistamaan rooliaan terveydenhuollossa. Lisäksi tulokset auttavat kehittämään fysioterapian peruskoulutusta Suomessa ja nostavat esiin työssä olevien fysioterapeuttien koulutustarpeita. Tulevaisuudessa fysioterapiassa tulisi huomioida enemmän myös työyhteisöön ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä.The purpose of this thesis was to find out physiotherapists’ competences related to therapy and therapeutic exercise and guidance in Finland. Also the differences between public and private sectors were examined as well as factors explaining competences. This is the first study to ex-amine the topic in Finland. This thesis is a part of a physiotherapists’ core competence research carried out by University of Jyväskylä and the Finnish Association of Physiotherapists. 1909 members [response rate 34 %, mean age 43 y. (SD 11,4), women 87 %] of Finnish Asso-ciation of Physiotherapists answered a questionnaire consisting of 106 competency-related statements (Likert -scale 1-5). 13 of the statements focused on guidance and therapy. Data was analyzed with IBM SPSS -program: ₂ -test, Mann-Whitney’s test and linear regression analysis. Physiotherapists estimate their skills in guidance and therapy mainly good. Differences between public and private sectors were mostly in the area of therapy and therapeutic exercise. Physiotherapists working in private sector applied more pain related methods (p >.001) and versatile environments (p =.013) as well as different physiotherapy modalities (p =.015, p =.011) than physiotherapists working in public sector. Physiotherapists in private sector also guided their patients to set goals and plan interventions more than in public sector (p =.011). Factors explaining guidance and therapy were mainly related to physiotherapists’ features and to the re-lationship between physiotherapist and the patient (p >.001, explanation rates 62 %-68 %). One of the explaining factors in public sector were related to work community. The results of this thesis clarify core competencies in physiotherapy in Finland which helps physiotherapists to strengthen their role in health care. In addition, the results show some educational needs for under- and post-graduate physiotherapists. Besides physiotherapists’ individual development also work communities and the role of the profession in the whole health care system and society should be developed to advandce the profession