Wastewater treatment plants in milk farms

Alueelliset ympäristöjulkaisut 208Karjatilan maitohuonejätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan pitää varsin huomattavana. Maidon ja pesuaineiden sisältämä happea kuluttava aines aiheuttaa käsittelemättömänä vesistössä happivajausta, fosfori- ja typpiyhdisteiden lisätessä vesistön tuotantoa ja siten rehevöittäessä purkupaikkaa. Pesuaineet sisältävät usein myös myrkyllisiä yhdisteitä, joista voi aiheutua ympäristöhaittaa erityisesti vähävetisissä purkupaikoissa. Hämeen ympäristökeskuksessa (vuodesta 1998 Pirkanmaan ympäristökeskus) käynnistettiin vuoden 1996 aikana hanke, jossa kehitettiin maitotilojen jätevesille nykyaikainen puhdistusjärjestelmä. Tavoitteena oli löytää menetelmä, joka soveltuu joustavasti eri tilojen vaihteleviin pesumenetelmiin ja jonka tulokset täyttävät yleiset jätevesien käsittelylle asetettavat vaatimukset. Työssä analysoitiin kolmella pilottitilalla syntyviä maitohuonejätevesiä ja kehitettiin panospuhdistamotekniikkaa jätevesien käsittelemiseksi. Maitohuonejätevesien sisältämän kloorin takia, sekä pH-arvojen vaihdellessa voimakkaasti happamista emäksisiin, vedet ovat myrkyllisiä ja vaativat esikäsittelyä ennen biologista aktiivilieteprosessia. Puhdistamossa käsitellään myös tiloilla syntyvät asumajätevedet, jotka osaltaan laimentavat pesuvesien myrkkyvaikutusta ja tasapainottavat orgaanisen aineen ja ravinteiden suhdetta biologiselle puhdistamolle paremmin soveltuvaksi. Automaattisen vuorokausiohjelman mukaisesti toimivalla puhdistamolla päästään hyviin puhdistustuloksiin sekä ravinteiden että happea kuluttavan aineksen osalta. Puhdistamon ylläpito on yksinkertaista; tärkeää on huolehtia ettei puhdistamoa ylikuormiteta, sekä seurata prosessialtaan toimintaa lietteen laskeutumiskokein ja poistaa ylijäämälietettä tarpeen vaatiessa