Perusampumakoulutuksen tehostaminen lyhytaikaisella simulaattorikoulutuksella

Tutkimuksessa vertailtiin koulutettavien ampumataidon kehittymistä sekä minäpystyvyysuskomuksien, pätevyyden, kiinnostuksen ja haasteen kokemista peruskoulutuskauden ampumakoulutuksessa. Vertailtavaksi koulutusmuodoiksi valittiin Noptel-koulutus ja tavanomainen ampumakoulutus. Tarkoituksena oli selvittää kuinka lyhytaikainen simulaattorikoulutus vaikuttaa perusampumataidon hallintaan ja sitä kohtaan koettuun motivaatioon. Tutkimuksen alakysymyksissä tarkastellaan ampumataidon kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ammuntaa kohtaan koetun motivaation muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä yksityiskohtaisemmin. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena ja siihen osallistui yhteensä 156 varusmiestä yhdestä perusyksiköstä. Tutkimusta toteutettiin kahdella saapumiserällä. Aineiston keräysmenetelminä käytettiin kyselylomaketta sekä rynnäkkökivääriammuntojen 2 ja 7 kou-lutustuloksia. Kyselylomakkeella kartoitettiin ammunnan harjoittelun jälkeen koulutettavien ammuntaa kohtaan kokemia minäpystyvyysuskomuksia sekä koettua pätevyyttä, kiinnostusta ja haastavuutta. Mittarin muodostamiseen käytettiin kansainvälisesti käytössä olevia sisäisen motivaation ja yleisen minäpystyvyyden kysymyssarjoja. Ammuntatuloksilla selvitettiin koulutettavien ampumataitoa ennen ja jälkeen ampumakoulutuksen. Tutkimuksessa selvisi, että tällaisenaan toteutettu lyhytaikainen Noptel-koulutus ei riitä parantamaan ampumataitoa merkitsevällä tavalla. Sen sijaan koulutettavien aiempi tausta ja ammuntaa kohtaan kokemat minäpystyvyysuskomukset vaikuttavat koulutettavien saavuttamiin koulutustuloksiin. Erityisesti harrastustaustan samankaltaisuudella ja monipuolisuudella näyttäisi olevan merkitystä ammunnassa menestymiselle ja pätevyyden kokemiselle. Tämän havainnon perusteella tulisi perusampumakoulutuksen rajallisia resursseja kohdentaa ennen varusmiespalvelustaan vailla ammunta kokemusta oleviin koulutettaviin. Motivaation osalta koulutusmuotojen välillä ei näyttäisi olevan eroavaisuutta. Tutkimukseen valitut motivaatiotekijät olivat keskenään hyvin samankaltaisia, joten koulutustuloksia osittain selittävien minäpystyvyysuskomuksien kehittämiseksi, perusyksiköissä on pystyttävä vaikuttamaan koulutettavien ammuntakoulutusta kohtaan kokemaan kiinnostukseen, haasteeseen sekä koet-tuun pätevyyden tunteeseen. Tätä havaintoa vahvistaa tutkimuksen tulos, jossa näitä neljää tekijää tarkastellaan ammunnassa menestymisen suhteen. Ammunnassa parempia koulutustuloksia saavuttaneet koulutettavat raportoivat korkeampia keskiarvoja minäpystyvyysuskomuksien, koetun pätevyyden ja ampumakoulutusta kohtaan koetun kiinnostuksen suhteen. Heikommin menestyneet koulutettavat raportoivat korkeampia keskiarvoja koetun haastavuuden suhteen