Puuasuinkerrostalojen rakentamisen edistäminen Suomessa : edut ja haasteet

Suomi allekirjoitti 14.11.2016 YK:n ilmastosopimuksen, joka edellyttää kaikkia sopijaosapuolia vähentämään kansallisia päästöjään yhdessä sovitun tavoitteen mukaisesti. Suomessa noin 40% vuosittaisesta kokonaisenergian kulutuksesta ja syntyvistä kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista ja niiden käytöstä. Rakennusten päästöjä on tähän saakka pyritty vähentämään pääasiassa kiristämällä energiatehokkuutta, mutta on nyt huomattu, että päästöjä voidaan vähentää suuresti myös rakennusmateriaalivalinnoilla. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on edistää puuasuinkerrostalojen rakentamista Suomessa ja selvittää kuinka paljon rakennusmateriaalien valinta vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeen ja rakennuksen hintaan koko elinkaaren aikana. Osatavoitteina on selvittää voiko elinkaaritarkasteluja hyödyntää puurakentamisen edistämiseksi, kuinka puurakentamisen hyötyjä saataisiin tuotua enemmän ihmisten tietoisuuteen ja kuinka ihmiset saataisiin kiinnostumaan enemmän puuasuinkerrostaloista. Opinnäytetyössä esitellään raportti, jossa on vertailtu viiden toteutuneen ARA-asuinkerrostalon elinkaarikustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Rakennukset ovat runkomateriaaleiltaan betoni- tai massiivipuuelementtitaloja. Opinnäytetyössä esitellään myös uudisrakentamisen tilaa Suomessa, väestön ikärakennetta tulevaisuudessa ja sen vaikutuksia asuinrakentamiseen, puun rakenteellisia ominaisuuksia sekä puun rakennusten sisäilmastoon vaikuttavia ominaisuuksia. Työssä sivutaan myös puu- ja rakennusteollisuuden haasteita puurakentamisen lisäämiseksi/edistämiseksi. Puuasuinkerrostalon rakentamisaikainen hiilijalanjälki on parhaimmillaan 20-30 % pienempi kuin vastaavanlaisen betonikerrostalon. Tämä ero kuitenkin supistuu 3-6 %:iin rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä laskettaessa, sillä rakennusten käytön aikainen energiankulutus aiheuttaa suurimman osan koko elinkaaren päästöistä. Laskelmissa ei ole otettu huomioon puun kykyä sitoa itseensä hiiltä elinkaarensa aikana, mikä muuttaisi tuloksia hiilijalan jäljen osalta vielä enemmän puun hyväksi. Puisen asuinkerrostalon rakentaminen on noin 10 % kalliimpaa, mutta koko elinkaaren aikana tämä ero putoaa 0-3 %:iin. Rakennusmateriaaleilla ei ole eroja käytönaikaisten kustannusten tai päästöjen suhteen, sillä Suomessa kaikkien rakennusten on täytettävä samat energiatehokkuusmääräykset. Käytön aikaiseen kulutukseen vaikutetaan eniten valittavalla energiamuodolla ja rakennuksen energiatehokkuudella.On November 14, 2016 Finland signed the Paris Agreement, which requires all of its members to decrease the release of pollutants by the collectively agreed schedule. Approximately 40 % of Finland’s annual release of pollutants are produced by buildings and their power consumption. The pollution of buildings have been restricted by tightening the energy regulations of constructions however, pollutions can also be reduced by material choice. The primary goal of this thesis is to advance the construction of wooden residential multistorey buildings in Finland and to study the effect of choosing a wooden structure over a concrete one, on the life cycle costings and the carbon footprint of the building. Secondary, to determine the extent how much the life cycle analysis can be used in advancing the wood houses, how to inform people about the benefits of wooden buildings and how to get people to be more interested in wooden block of flats. This thesis presents a comparative report of the carbon footprint and life cycle costings of five different buildings. These buildings are made of massive wood elements or concrete. This thesis also present some of the features that affects Finland’s housing markets such as: the present state of new building, the future age structure of the Finnish population and some of the structural features of wood as a material. The wooden buildings’ construction time carbon footprint is 20 – 30 % smaller than that of the concrete house of equal size. However this difference reduces to 3 – 6 % when analyzing the entire life cycle. The calculations that presented in this thesis, do not account for the wood’s ability to absorb carbon which would turn the results even more favorable for wood. Building a wooden block of flats costs about 10 % more than building with concrete due to fire regulations, buildings weather guard, which is built around the house to protect against rain, and more expensive designing (plumbing, electricity etc.). However this difference reduces to 0 – 3 % on the entire life cycle. The reason for this is that the power usage has such a great influence on long term periods and construction materials have no differences in energy-usage because every building have to pass the same energy regulations