Rintasyövän sairastaneiden potilaiden kokemuksia seurantavaiheen mammografiaprosessista

Rintasyöpä on naisten tavallisin syöpätyyppi Suomessa. Tautiin sairastumisen keski-ikä on 60 vuotta, mutta sitä todetaan myös nuoremmilla. Vuosittain yli 4800 ihmistä Suomessa sairastuu rintasyöpään. Rintasyöpäpotilaan hoitopolku on monivaiheinen tutkimusten, hoitojen ja vastaanottokäyntien kokonaisuus. Hoitojen päätyttyä potilas käy seurantakäynneillä viidestä kymmeneen vuoteen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Seurannassa tärkein apuväline on säännöllisin väliajoin suoritettava mammografiakuvaus. Työmme tarkoituksena oli kuvata rintasyövän sairastaneiden potilaiden kokemuksia seurantavaiheen mammografiaprosessista sisältäen mammografiakuvauksen ja vastausten odottelun. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää potilaiden seurantavaiheen mammografiaprosessin kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto tutkimukseen kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla Syöpätautien klinikan seurantavaiheessa olevilta rintasyövän sairastaneilta potilailta. Kyselyyn vastasi 21 rintasyövän sairastanutta naista. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia apuna käyttäen. Tutkimukseen vastanneet potilaat kokivat pääosin tyytyväisyyttä mammografiaprosessia kohtaan. Röntgenhoitajien ammattitaitoon ja ohjeistukseen oltiin hyvin tyytyväisiä. Mammografiakuvaus koettiin sujuvan nopeasti ja aikataulussa, mutta sen koettiin olevan lähes poikkeuksetta kivulias. Kuvauksen tulosten odottelu oli potilaille raskasta ja ahdistavaa sekä siihen kuluva aika koettiin liian pitkäksi. Kehittämiskohteiksi nousivat kuvauksen saaminen kivuttomammaksi, ultraäänitutkimuksen ja vastaanottokäynnin tarve sekä huomion kiinnittäminen vastausten antamiseen. Potilaan tarvitseman tuen antamiseen seurantaprosessin kuluessa tulisi myös panostaa. Tuloksia voidaan hyödyntää Syöpätautien klinikalla seurantavaiheen mammografiaprosessissa. Potilaiden kokemukset tiedostaen röntgenhoitajat voivat kiinnittää huomiota omaan työskentelyynsä rintasyöpäpotilaiden kanssa mammografiaprosessissa.Breast cancer is the most common cancer among women in Finland. The average age of developing breast cancer is 60 years, however younger people can also be diagnosed with it. More than 4,800 women get breast cancer diagnosis every year. The care pathway for an individual patient is a diverse combination of examinations, treatments and appointments. After the care, the patient has a follow-up process of five years or more depending on the individual needs. Mammography examination is the most important method to check and examine breast health in the follow-up process. The purpose of our examination was to describe the experiences of the follow-up mammography process of a number of breast cancer patients. This includes mammography examination and the waiting period for the results. The aim of our thesis was to provide information that can be utilized on developing the follow-up mammography process. We executed our thesis as a qualitative examination. We collected the material of the examination using a semi-structured questionnaire in Comprehensive Cancer Centre, Helsinki, Finland. 21 women, who have had breast cancer, answered the questionnaire. We analyzed the data by using the methods of inductive content analysis. Patients who answered the questionnaire were mostly satisfied with the mammography process. They were very satisfied with the radiographers’ professional skills and guidance. Although the mammography examination was quick and on schedule, nearly everyone felt that the examination was painful. The waiting period for the results was hard and distressing for the patients and they felt it took too long. Based on the results, a few points emerged as needing improvement. Patients hoped that the mammography could be made less painful, that ultrasonographies and appointments could be arranged to everyone every year and that presenting the results would be paid more attention to. During the follow-up process, giving the patients the support needed should be invested in. Comprehensive Cancer Centre can utilize these results in the follow-up mammography process. When the radiographers are aware of the patients’ experiences, they can pay more attention to how they work with the breast cancer patients in the mammography process