Vaikeasti vammautunut potilas ensihoidossa : Tutkimus vaikeasti vammautuneen potilaan hoito- ja kuljetusviiveistä Soiten ensihoitokeskuksen alueella

TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Ensihoidon tutkinto-ohjelma Tekijät: Tiia Peltoniemi ja Anni Tirkkonen Opinnäytetyön nimi: Vaikeasti vammautunut potilas ensihoidossa – Tutkimus vaikeasti vammautuneen potilaan hoito- ja kuljetusviiveistä Soiten ensihoitokeskuksen alueella Työn ohjaaja: Petri Roivainen ja Raija Rajala Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2017 Sivumäärä: 39 sivua + 4 liitesivua Tutkimusten mukaan vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymisen kannalta tärkein tekijä on nopea kuljetus lopulliseen hoitopaikkaan, jossa potilaan tulisi olla tunnin kuluessa vammautumishetkestä. Tämän niin kutsutun kultaisen tunnin toteutuminen vaikuttaa oleellisesti vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymiseen ja pysyvien vammojen syntymiseen. Ripeä toiminta ja toimiva yhteistyö edesauttavat kultaisen tunnin toteutumista. Tämä tutkimus on toteutettu yhteistyössä Soiten ensihoitokeskuksen kanssa, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ensihoitajat käyttivät aikaa vaikeasti vammautuneen potilaan hälytystehtävällä ja mitkä tekijät siihen vaikuttivat. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2015 potilasasiakirjoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden osalta. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena, retrospektiivisena tutkimuksena. Aineiston keruuta varten suunnittelimme tiedonkeruulomakkeen, johon keräsimme 146 hälytystehtävän tiedot. Tutkimuksen tulokset analysoitiin Excel- ja SPSS-ohjelmilla. Tutkimuksessa mukana olleista 146 potilaasta 30% pääsi lopulliseen hoitopaikkaan tunnin kuluessa hälytystehtävän alkamisesta. Tutkimuksessa mukana olleista hälytystehtävistä noin 10% kohdalla toteutui enintään 10 minuutin kohteessa oloaika. Keskimäärin kohteessa oltiin 22 minuuttia. Yksittäistä syytä pitkään kohteessa oloaikaan ei tässä tutkimuksessa löytynyt. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää alueellisen ensihoidon laadun parantamisessa ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämisessä. Ensihoitokeskuksen työtekijöille voidaan järjestää simulaatiokoulutuksia vammapotilaan kohtaamisesta ja vaikeasti vammautuneen potilaan hoitotaktiikan valitsemisesta. Lisäksi työntekijöille voidaan järjestää teoriakoulutusta vammapotilaan selviytymisestä ja siitä, millä tavalla yksittäinen ensihoitaja voi parantaa vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymismahdollisuuksia. Tutkimuksesta hyötyvät kunnat ja sairaanhoitopiiri, jotka maksavat vammapotilaan hoidon. Lopullinen hyödynsaaja on vaikeasti vammautunut potilas, jonka selviytymismahdollisuuksiin voidaan vaikuttaa lyhyillä hoitoviiveillä. Asiasanat: vammapotilas, kultainen tunti, kohteessa oloaika, ensihoitoABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree programme of Emergency Care Authors: Tiia Peltoniemi and Anni Tirkkonen Title of thesis: A severly injured patient in emergency care – A survey on a severly injured patient´s treatment and transport delays in the area of Soite emergency centre Supervisors: Petri Roivainen and Raija Rajala Term and year when the thesis was submitted: Spring 2017 Number of pages: 39 pages According to the studies the most important factor related to the survival of the severly injured patient is a quick transport to a hospital in which the final treatment will be taken place. The patient should be there within an hour after the injury has been occured. The realisation of the so called golden hour affects essentially to the survival of the severly injured patient as well as the development of permanent injuries. Rapid action and a professional collaboration play an important role in the realisation of the golden hour. This study has been carried out in cooperation with the emergency care centre of Soite. The purpose of the study was to find out how much time paramedics used in the alarms of the severly injured patients and which factors had an effect on this. The 2015 patient records of the severly injured patient were used and examined in this study. This thesis has been carried out as quantitative retrospective study. For the collection of the material we planned a survey in which we collected information about 146 alarms. The results of the study were analyzed with the help of Excel and SPSS programmes. 30 % of these 146 patients got to the final institution within an hour after the alarm started. Approximately 10 % of the alarms that were part of the study had no more than 10 minutes on scene time. The average on scene time was 22 minutes. The study didn’t point out one individual reason for a long on scene time. The results of the study can be implemented in the improvement of the local emergency care’s quality as well as the development of the workers’ professional skills. Simulation education can be arranged for the employees of the emergency centre. This education includes encounter with severly injured patient and choosing a treatment tactic. In addition for employees can be arranged theoretical studies in severly injured patient´s survival. The study benefits municipalities and hospital districts that are paying the care of the severly injured patient. The real beneficiary is the severly injured patient himself whose chances of survival can be affected with shorter treatment delays. Keywords: trauma patient, golden hour, on scene time, emergency car