Työn tehokkuuden määrittäminen ja vertailtavuus loppukasvattamoissa : Case-tutkimus kahdessa loppukasvattamossa

Naudanlihantuotannon kannattavuutta pystyttäisiin parantamaan tehostamalla tuotantoa, esimerkiksi parantamalla työn tuottavuutta, jolloin samalla työmäärällä olisi mahdollista hoitaa suurempaa eläinmäärää. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, kuinka tehokasta tuotanto oli kahdella tutkimuksen case-tilalla. Tarkoituksena oli selvittää, mihin näillä tiloilla kului työaikaa ja mitkä työvaiheet veivät eniten työaikaa. Työn tehokkuuden määrittämiseksi työssä lanseerattiin lihantuotantoon suunniteltu tehokkuusyksikkö tuotetut lihakilot per tehty kotieläintyön työtunti (kg/h). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko tämä edellä mainittu yksikkö kuvaamaan case-tilojen työn tuottavuutta. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko tätä yksikköä käyttää myös muussa lihantuotannossa. Tutkimus rajattiin loppukasvatuksessa olevien maitorotuisten sonnien eläintenhoitotöihin. Tiedonkeruumenetelminä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja videokuvaamista. Varsinaiset työaikamittaukset case-tiloilla tehtiin videokuvaamalla päivittäiset eläintenhoitotyöt. Harvemmin toistuvat eläintenhoitotyöt selvitettiin haastatteluiden avulla. Molemmilla tiloilla eniten työaikaa kului päivittäisiin rutiinitöihin, joista eniten työaikaa kului ruokintaan. Ruokinta vei vuosityöaikaa tilalla A 45 % ja tilalla B 41 % kaikista kotieläintyön työtunneista. Harvemmin toistuvista töistä eniten vuosityöaikaa molemmilla tiloilla vei karsinoiden pesu ja desinfiointi. Työn tuottavuus oli parempi tilalla A kuin tilalla B. Käytetyt kotieläintyön työtunnit yhtä eläintä kohden vuodessa tilalla A oli 2,7 tuntia ja tilalla B 4,0 tuntia. Yhtä kotieläintyön työtuntia kohden tuotettiin lihaa tilalla A 82,3 kg ja tilalla B 57,7 kg. Tuotetut lihakilot/kotieläintyön työtunti -yksikkö soveltuu hyvin kuvaamaan työn tuottavuutta loppukasvattamoissa, kun huomioidaan tilan eläinmäärä, kasvatusaika ja keskimääräinen teuraspaino. Yksikkö kuvaa tällöin myös tuotannon laatua. Yksikön jatkokäytön kannalta on tärkeää, että yksikön käyttö on helppoa ja yksinkertaista. Työn tehokkuuteen tilalla vaikuttivat tilan koko, eläinmäärä ja tehdyn työn suunnitelmallisuus ja yksinkertaisuus. Molempien tilojen tuottavuus oli todella hyvällä tasolla, vaikka tuottavuuserot tiloilla olivat melko suuret. Eläintenhoitotyöt on mahdollista tehdä tehokkaasti ilman, että tuotannon laatu heikkenee. Työn tehokkuutta pystytään parantamaan kiinnittämällä huomiota työvaiheiden järkevyyteen ja yksinkertaisuuteen. Tämän työn jatkotutkimuksena voidaan tutkia muiden lihantuotannon tuotantosuuntien ja kasvintuotannon työn tuottavuutta ja tässä työssä lanseeratun tuottavuusyksikön käyttömahdollisuutta näissä tuotantosuunnissa. Lisäksi voitaisiin vertailla taloudellisen kannattavuuden ja työn tehokkuuden välistä suhdetta lihantuotannossa.Raising the volume of beef production is one way to improve profitability, for example improving by labour efficiency, so that you could take care of a larger amount of animals with the same amount of labour. This research investigated how effective beef production is in two case study farms. The aim of thesis was to study what the work tasks in beef finishing production are and which of the tasks are most time-consuming. To measure work efficiency a new efficiency unit ”kilos of produced meat per one working hour animal husbandry (kg/h)” was launched. Another aim of the study was to find out if the unit applies to measuring efficienct of labour on case farms. It was also studied if this unit can be applied to meat production generally. This research was confined to labour use in animal husbandry of bulls from dairy breed. The research methods in this thesis were theme interview and video recording. Daily animal husbandry working hours on case farms were studied by video recording. The working hours of less frequent animal husbandry tasks were checked by theme interviews. On both case farms, daily animal husbandry tasks were taking the most of the labour use per year. The most time consuming of daily animal husbandry tasks was feeding. Feeding took 45 percent off all the working hours animal husbandry per year on case farm A and 41 percent on case farm B. Washing and disinfecting cattle stalls took most of the working hours per year of less frequent animal husbandry tasks. Work efficiency was better on case farm A than case farm B. Total time required per bull per year was 2,7 hours on case farm A and 4,0 hours on case farm B. Total kilos of produced meat per one working hour animal husbandry was 82,3 kilos on case farm A and 57,7 kilos on case farm B. The unit kilos of produced meat per one working hour animal husbandry applies well to describe work efficiency in beef finishing production - when farm’s number of animals, carcass weight and average slaughter age are taken into consideration. In that case the unit also describes the quality of production. It is important for further using that the use of unit is easy and simple. The work efficiency of the farm is influenced by the size of the farm, the number of animals and how clear and planned out the work phases are. Productivity on these case farms was at good level even thought there were quite big difference between the case farms. It is possible to work effectively without undermining the quality of production. Work efficiency can be improved by paying attention to rationality and simplicity of work tasks. As a further study it is possible to investigate work efficiency and the use of labour efficiency unit in other meat production. It is also possible to compare the relation between financial profitability and work efficiency in beef production. Another further study can also be on developing work efficiency unit fir other production of agriculture for example crop production. The unit could be produced grain kilos per one working hour