Metsäsijoittaminen yksityissijoittajan näkökulmasta Suomessa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä metsäsijoittamiseen yksityissijoittajan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miksi metsäsijoittamista pidetään pitkän tähtäimen sijoituskohteena ja mitä tähän ajanjaksoon sisältyy. Lisäksi tutkitaan, miten metsän sijainti eri puolilla Suomea vaikuttaa puiden kasvuun ja metsästä saatavaan tuottoon. Aihe on rajattu Suomessa sijaitsevien metsien tutkimiseen taloudellisesta näkökulmasta. Opinnäytetyössä perehdytään suoran metsäsijoittamisen lisäksi yhteismetsiin sekä metsärahastoihin. Opinnäytetyön alkupuolella on teoriaosuus, joka alkaa yleistiedosta Suomen metsistä. Sen jälkeen tutustutaan eri metsäsijoittamisen muotoihin. Metsäsijoittamista verrataan asuntosijoittamiseen ja muihin omaisuusluokkiin. Teoriaosuuden loppuosassa tutustutaan metsästä saatavaan tuottoon. Tämän jälkeen alkaa empiirinen osuus, jossa käsitellään tutkimuksen tekemistä ja tuloksia. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla United Bankersin salkunhoitajia marraskuussa 2016 sekä helmikuussa 2017. Haastattelujen lisäksi tutkittiin Luonnonvarakeskuksen metsätilastoja sekä Ilmatieteenlaitoksen ilmastokarttoja. Näiden avulla perehdyttiin syvällisesti metsäsijoittamiseen ja saatiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksessa selvisi, että metsänsijoittaminen on lähinnä metsänhoitoa ja hakkuutuloja. Metsää pidetään pitkän tähtäimen sijoituskohteena, koska osto- ja myyntikulut ovat korkeat. Ostossa maksettavaksi tulee varainsiirtovero (4 %) ja myynnissä mahdollisesti välittäjän myyntipalkkiot. Tällöin metsän lyhytaikaisen omistuksen tuotto ei välttämättä kata metsän ostosta ja myynnistä aiheutuvia kuluja. Lisäksi puut kasvavat hitaasti, mikä tarkoittaa sitä, että metsän tuotto kasvaa hitaasti. Rahastoissa lunastuspäivät voivat olla rajatut, eikä rahasto-osuuksia voi myydä milloin vain. Tutkimuksessa saatiin selville, että Suomen metsät kasvavat eri tahtia eri puolilla maata. Lisäksi puiden laatu vaihtelee maan eri osissa. Eteläisemmässä Suomessa ravinteikkaalla maaperällä puut kasvavat jopa kolme kertaa nopeammin kuin Pohjois-Suomessa vähän karummalla maaperällä. Rannikolla puiden kasvua hidastavat ilmaston lisäksi maaperän lohkareisuus. Ravinnerikkaalla maaperällä Etelä-Suomessa mänty kasvaa niin nopeasti, että sen laatu kärsii. Laadukkaan männyn kasvatukseen Etelä-Suomen ravinnerikkaat maaperät eivät ole parasta kasvualuetta. Etelä-Suomessa metsämaiden hinnat ovat korkeampia, mutta puuta kasvaa enemmän hehtaarilla, koska kasvu on nopeampaa