Imetyksen vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen : Vaikutukset sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin

Opinnäytetyö toteutettiin osana Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ViVa-hanketta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tieto imetyksen merkityksestä lapsen myöhäisempään terveyteen lisääntyy. Lisäksi tavoitteena oli, että tieto imetyksen merkityksestä lapsen terveyden edistämisessä lisääntyy. Tarkoituksena oli koota kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin ajankohtaista sekä luotettavaa tutkimustietoa imetyksen vaikutuksesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin lapsuudessa sekä aikuisuudessa. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Onko imetyksellä yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin? Kirjallisuuskatsauksen hakuprosessi tuotti 147 hakutulosta, joista 18 hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Valituista tutkimuksista 17 oli havainnollisia tutkimuksia ja yksi klusterisatunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Kirjallisuuskatsauksen mukaan imetyksellä ei ollut yhteyttä yleisimpiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin eli veren rasva-arvoihin, glukoosiaineenvaihduntaan eikä verenpaineeseen lapsuudessa tai aikuisuudessa. Imetyksen yhteys kehonkoostumukseen oli epäjohdonmukainen, minkä vuoksi yhteyttä ei voitu luotettavasti todeta. Imetys saattaa kuitenkin vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen myöhemmässä elämänvaiheessa muiden mekanismien kautta, vaikuttamalla positiivisesti kestävyyskuntoon, verisuonten toimintaan sekä elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. Opinnäytetyö tukee osaltaan ajatusta, että imetystä edistämällä voidaan edistää lapsen terveyttä myös pidemmällä aikavälillä, vaikka imetys ei välttämättä olekaan yhteydessä sydän- ja verisuonitauteja tavallisimmin ilmaiseviin riskitekijöihin. Imetys tarjoaa mahdollisimman hyvän alun sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasautumista vastaan. Imetys on kuitenkin vain yksi osatekijä terveyden muodostumisessa, minkä vuoksi elintapaneuvonnalla jo lapsuudesta alkaen voidaan ehkäistä tehokkaasti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Lisätutkimusta aiheesta vaaditaan, jotta voidaan varmistua imetyksen positiivista vaikutuksista näihin riskitekijöihin sekä saada tietoa, onko imetyksellä yhteyttä todelliseen sydän- ja verisuonitautien sairastuvuuteen.The aim of this study was to increase knowledge about the significance of breastfeeding on a child’s later health in life and the significance of breastfeeding in children’s health promotion. The purpose of this study was to collect topical and reliable information about how breastfeeding affects cardiovascular disease risk factors. The study was conducted by means of descriptive literature review. The research problem was: Is there a connection between breastfeeding and cardiovascular disease risk factors? The literature search yielded a total of 147 studies, 18 of which were included in this review. Seventeen of the included studies were observational studies and one was a cluster-randomized controlled trial. According to this literature review there seems to be no connection between breastfeeding and the most common cardiovascular disease risk factors such as blood lipids, glucose metabolism or blood pressure either in childhood or in adulthood. The connection between breastfeeding and body composition was inconsistent. However breastfeeding might influence cardiovascular health by affecting positively to fitness, vascular function and low-grade inflammation. This thesis supports the idea that by promoting breastfeeding it is possible to promote child’s long-term health. Breastfeeding offers as good as possible start against accumulation of cardiovascular disease risk factors. However breastfeeding is just one part of building the foundation of health which is why health counselling beginning in the early childhood is also in an important role in the effective prevention of cardiovascular diseases. There is a need for additional research to verify the results of this study, as well as to examine whether there is a connection between breastfeeding and cardiovascular morbidity