Edunvalvonnan päättyminen ja edunvalvojan vaihto

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten täysi-ikäisten ihmisten edunvalvonta on Suomessa järjestetty ja miten se käytännössä toteutuu. Otin tarkastelun alle erityisesti tilanteet, joissa edunvalvonta päättyy tai edunvalvojaa vaihdetaan. Käsittelen tutkielmassani perustuslain ja ihmisoikeussopimusten suojaamaa itsemääräämisoikeutta ja edunvalvottavan tahdonilmaisujen huomioon ottamista päätöksen teossa. Olen rajannut lapsia koskevat säädökset työn ulkopuolelle ja työssäni esiteltävien oikeustapausten päämiehet ovat ikääntyviä ihmisiä. Opinnäytetyö pohjautuu vuonna 1999 annettuun holhoustoimilakiin (HolhTL 442/1999) sekä edunvalvontaoikeutta täydentäviin lakeihin, joita ovat laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä (447/2016) ja laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007. Tutkielman teoriaosassa käsiteltiin edunvalvontaa Suomessa ja sen laillisuusvalvontaa sekä edunvalvojan tehtäviä. Haastattelin työtäni varten yleistä edunvalvojaa, yksityistä edunvalvojaa sekä holhousviranomaista maistraatista. Käsittelin asiaa myös oikeustapauksien kautta sekä oikeusasiamiehen ratkaisujen avulla. Tutkielmassani selvisi, että päämiehen tahto on otettava huomioon ja tahtoa noudatettava, jos päämies ymmärtää käsiteltävän asian, vaikka edunvalvoja olisi asiasta erimieltä. Vähimmän mahdollisen rajoittamisen periaatetta noudatettiin niin työssä esitellyissä oikeustapauksissa kuin haastateltavana olleiden edunvalvojien toimissa. Edunvalvonta päättyy useimmiten päämiehen kuolemaan. Edunvalvojan vaihtoa koskevat osittain eri säännökset yksityisen- ja yleisen edunvalvojan välillä koska yleinen edunvalvoja tekee työtä virkansa puolesta ja yksityinen omasta tahdostaan