Valmentavan johtajuuden toteutuminen ja sen kehittäminen tiimityössä - case Savonia-ammattikorkeakoulu

Työelämä muuttuu jatkuvasti, asiantuntijaorganisaatiot lisääntyvät ja tiimiorganisaatioissa vastuuta on jaettu enenevässä määrin tiimeille. Tämä asettaa myös johtamiselle uusia haasteita ja yhtenä ratkaisuna siihen pidetään valmentavaa johtajuutta. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli tutkia, miten valmentava johtajuus näkyy ja miten sen periaatteet toteutuvat Savonia-ammattikorkeakoulun tiimityössä ja sen johtamisessa. Samalla selvitettiin tunnetaanko valmentavan johtajuuden käsite ja sen periaatteet. Valmentava johtajuus on keskusteluun ja luottamukseen perustuva toimintapa, jossa valmennettavalle ei anneta valmiita ratkaisuja, vaan häntä kannustetaan ja autetaan löytämään ne itse. Työn tarkoituksena oli tutkimustulosten perusteella tehdä yleisiä kehittämisehdotuksia ja löytää ideoita siihen, miten valmentava johtajuus saataisiin toteumaan tiimien johtamisessa nykyistä paremmin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tiimin käsitteestä sekä tiimijohtamisen ja valmentavan johtajuuden ja valmentavan esimiehisyyden määrittelystä ja kuvauksesta. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastattelun kohteina oli tiimejä, tiimivastaavia ja esimiehiä. Tutkimuksen mukaan tiimiorganisaatio ja valmentava johtajuus nähdään hyvinä toimintamalleina. Tiimiorganisaatio on vielä nuori ja elää kehitysvaihetta muutosten keskellä. Vaikka tiimit ovat eri vaiheissa tiimiytymisprosessia, niin tiimit saavat silti tulosta aikaan. Tiimivastaavan roolista on tullut tärkeä tiimin toiminnan kannalta, mutta esimiesten rooli tiimissä jää monin paikoin epäselväksi. Vaikka esimiehet omasta mielestään käyttävät työssään valmentavaa johtajuutta, niin tiimin ja tiimivastaavien mielestä valmentava ote ei heidän työssään näy. Tiimien mielestä tiimivastaavatkaan eivät toimi valmentavan johtajan tavoin. Tiimivastaavat ja esimiehet eivät olleet täysin omaksuneet valmentavaa toimintatapaa tai se puuttui kokonaan. Tiimit puolestaan eivät tienneet valmentavasta johtajuudesta juuri mitään. Suhtautuminen valmentavaan johtajuuteen on positiivista, vaikkei se käytännön toiminnassa paljon näy. Kehittämisehdotuksia oli monia. Valmentava johtajuus perustuu luottamukselle ja se vaatii tiivistä suhdetta ja keskusteluja. Siksi valmennussuhde tulisi määritellä tarkemmin. Tutkimuksen perusteella hedelmällisin valmennussuhde saataisiin aikaan tiimin ja tiimivastaavan välille ja toisaalta esimiehen ja tiimivastaavan välille. Valmentavaa toimintatapaa pitäisi tukea tarjoamalla valmentavan johtajuuden koulutusta. Pelkkä koulutus ei riitä, vaan tarvitaan myös seurantaa. Vallan ja vastuun jako tiimin, tiimivastaavan ja esimiehen kesken oli jossain määrin epäselvää kaikissa tiimeissä, joten näiden tarkentaminen on ensisijaisen tärkeää. Sen ohella on myös panostettava tiimiytymisen edistämiseen, koska valmennus vaatii tasapainoista, kehitysmyönteistä tiimiä. Lähtökohdat valmentavaan johtamiseen ovat hyvät, mutta toiminta tulee tuoda osaksi jokapäiväistä johtamista, osaksi organisaatiokulttuuria.Working life is constantly changing, the number of expert organizations is increasing and responsibility is shared more and more to the teams in team organizations. This also sets new challenges for management, and business coaching is considered as a solution to this. The basis of this study was to explore how business coaching is manifested and how its principles are realized in team work and its management at Savonia University of Applied Sciences. Familiarity of the concept of business coaching and its principles were also examined. Business coaching is a method based on discussion and trust. The coach does not provide ready-made solutions, instead encourages and helps the coachee to find the solutions by oneself. The purpose of this thesis was to make general development proposals based on the results of the research, and to find ideas on how to put business coaching in team management into practice better. The theoretical framework of the thesis consists of a concept of team and the definition and description of team management, business coaching and leadership coaching. The study was a qualitative study, which was executed with theme interviews. The interviews concerned teams, team leaders and team managers. According to the research, team organization and business coaching are seen as good practices. The team organization is still young and experiencing changes, in a development phase. However, the teams provide results, although they are in different stages of the team forming process. The role of the team leader has become important for team operations but the role of team managers remains partly unclear. According to the team managers, business coaching is included in their work. But both teams and team leaders have a different opinion: they thought that business coaching can’t be seen in the work that team managers do. Furthermore, teams thought that team leaders don’t use business coaching in their work either. Team managers and team leaders had not fully digested the idea of business coaching or they didn’t agree with it at all. The teams knew almost nothing about business coaching. The attitude towards business coaching is positive, even though it cannot be seen much in practice. There were many development proposals. Business coaching is based on trust and it requires a close working relationship and discussions. Therefore, the coaching relationship should be defined carefully. Based on the research, a rewarding coaching relationship would be possible to achieve between the team and the team leader or on the other hand, between the team manager and the team leader. The procedure of business coaching should be supported by providing training of business coaching. Training alone is not enough, also monitoring is needed. Division of authority and responsibilities between the team, team leader and team manager was, to some extent, unclear in all teams, so this will definitely need focusing. In addition there is also a need to promote teamwork principles, because business coaching requires a balanced, pro-development team. The basis for business coaching is good,but the functions must implemented into everyday management, as a part of the organization culture