Näytelasiskannerin vaikutukset patologian osaston kudosnäyteprosessiin, kustannuksiin ja työnkuviin

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kudosnäytelasien digiskannerin tuomia mahdollisuuksia osana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen Diagnostiikan vastuualueen Patologian toimialueen patologian osaston kudosnäyteprosessia ja sen mahdollisia kustannusvaikutuksia. Opinnäytetyössä selvitettiin kudosnäytelasien skannauksen vaikutusta diagnostiikkaan, histologian laboratorion työnkulkuun ja kudosnäytteiden läpimenoaikaan. Toimeksiantaja halusi selvittää digitaalisen näytelasiskannerin kustannusvaikutukset laitteiston hankkimista varten ja näytelasiskannerin mahdollisuudet kudosnäyteprosessien kehittämisessä. Valomikroskopointi on yli sadan vuoden ajan ollut patologian laboratorion näytetutkimuksen perusta. Patologian laboratorion näytteitä on valokuvattu vain yksi mikroskoopin näkökenttä kerrallaan. Uudet tekniset ratkaisut mahdollistavat näytelasien digitoimisen kokonaan ja virtuaalimikroskopoinnin käytön. Suomessa virtuaalimikroskopiaa ja digipatologiaa on käytetty opetuksessa ja tutkimuksessa, mutta ei kliinisessä työssä. Näytteiden digitoiminen mahdollistaa mm. etätyön ja virtuaalisen konsultaation patologian yksiköiden välillä. Näytteisiin on helppo palata, koska kudosnäytelasit arkistoidaan tietokantaan. Ruotsissa skannattuja kudosnäytelaseja käytetään jo kahdessa patologian laboratoriossa. Kudosnäytelasien teko, tutkiminen ja arkistointi ovat käsityötä, jotka vaativat aikaa ja riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Digitaalisten kudosnäytelasien avulla eri sairaaloiden patologian laboratorioiden yhteistyö saa uuden työkalun ja asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata yhä nopeammin. Opinnäytetyössä selvitettiin skannerilaitteiston hankintaan liittyviä hyötyjä ja haittoja. Tietoa kerättiin havainnoimalla, arvioimalla kudosnäyteprosessia ja haastattelemalla henkilöstöä ja asiantuntijoita. Tavoitteena oli selvittää skannerilaitteiston toimivuutta, laatua ja kustannusvaikutusta prosessissa. Tutkimuksissa mitattiin eri työvaiheisiin kuluvia keskiarvoaikoja ja arvioitiin näytelasiskannerin toimivuutta osana prosessia. Näytelasiskannerin avulla kudosnäyteprosessia onnistuttiin lyhentämään jopa yhdellä päivällä ja henkilöstöresursseissa tuli säästöä erityisesti toimistotyöntekijän työkuvan muutoksen kautta. Näytelasiskannerin käyttö vaikuttaa merkittävästi laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen työprosessien muututtua. Organisaatiolle tulee kustannuksia skannerilaitteiston, virtuaalikuvien katselinohjelman integroinnista tietojärjestelmään ja kuvatiedostojen tallennustilan hankkimisesta ja työskentelytilojen muutoksista. Näytelasiskannerin integrointi osaksi Oysin patologian osaston toimintaa vaatii huolellista suunnittelua ja uusia työohjeita moniin histologian laboratorion työvaiheisiin. Laitteiston ja sen tietoteknisten ratkaisujen tulee tukea suunniteltua kudosnäyteprosessia. Tutkimustulokset auttavat Oysin patologian osastoa kudosnäyteprosessien kehittämisessä ja skannauslaitteiston hankkimisessa.The purpose of the thesis was to investigate the potential cost effects and possibilities for improving the tissue sample process of the WSI-scanner utilized in the Department of the Clinical Pathology, Oulu University Hospital. The aim of this thesis was to research the effects of the WSI-scanner and digital slides for to diagnose, work flow of the histological laboratory and turnaround time of tissue samples. This study was conducted to generate information about the acquirement costs of the WSI-scanner and it’s potential improvements in tissue sample process. Light microscope has been the foundation of the sample survey in pathology laboratories for over hundred years. Samples have been photographed by one microscope field at the time. Technical improvements in microscoping enable the digitizing of sample slides and the utilization of virtual microscope. Unlike in teaching and research activities, digital pathology and virtual microscope have not been utilized in clinical use in Finland previously. For example, digital pathology allows the remote working and virtual consultations with other pathology departments. The digital archive of the slides is easily accessible and allows the consulting analyst to return to the slides for further analysis. The manufacturing, surveying and archiving of a tissue sample slides requires a lot of manual labor. However, digital slides provide a new tool for the collaboration between clinical pathology departments besides enabling faster service for the clients of the department. On this thesis, the acquirement costs and the benefits and disadvantages of the utilization of the WSI-scanner were investigated. The required information for the study was collected by observing and evaluating the tissue sample process and by interviewing the related personnel and specialists. The practical aim was to solve the functionality, quality and cost effects of the scanner equipment in the tissue sampling process. The average completion times of the different stages of the tissue sample process were described and measured. The time required for tissue sample process was reduced significantly, as much as by one day. The saving of personnel resources was achieved especially by the chance of job description of the departmental secretary. As the workflow of the tissue sample process improves along the utilization WSI-scanner, it has also generated significant impacts to quality assurance and patient security. Observed costs are being formed from the acquirement of the scanner, the integration the digital slide viewer software to the LIMS, the dedication of memory space for the picture archive and from the chance in the laboratory working spaces. The integration of the WSI-scanner to the tissue sample process requires careful planning and the revision of instructions in several work stages and processes in the laboratory. The scanner equipment and the related IT solutions should support the work flow of the laboratory