Yläkoululaisten kirjastonkäytönopastukset : uusia ideoita ja käytäntöjä

Tämä opinnäytetyö on Joensuun pääkirjastolle tehty kehittämistutkimus yläkoululaisten kirjastonkäytönopastuksista. Aihe on ollut Joensuussa esillä jo jonkin aikaa, sillä nuorille on haluttu räätälöidä aivan omanlaisensa kirjastonkäytönopastus. Tavoitteena oli tehdä kirjastonkäytönopastuksista nuorille kiinnostavia ja innostavia. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kirjastonkäyttöä yleisesti – sen muotoja ja määritelmää – ja myös millaista kirjastonkäyttö on nuorten keskuudessa. Lisäksi perehdytään siihen, millaisia nuorille suunnattujen kirjastonkäytönopastusten tulisi olla ja miten ne pitäisi suunnitella. Koska koulun ja kirjaston yhteistyö on suuressa asemassa kirjastonkäytönopastusten kannalta, sitä on käsitelty yksityiskohtaisesti kolmannessa luvussa, jossa on esitetty myös joitakin ratkaisuvaihtoehtoja yhteistyössä ilmeneviin ongelmiin. Myös käytetyt tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät eritellään tuloksineen yksityiskohtaisesti teoreettisessa osuudessa. Opinnäytetyö on laadullinen kehittämistutkimus. Tutkimus toteutettiin joensuulaisille nuorille suunnatulla kyselyllä, johon osallistui kaksi kirjastonkäytönopastuksiin tullutta 7.-luokkalaisten ryhmää. Toiselle ryhmälle pidettiin kirjastonkäytönopastus vanhoilla menetelmillä ja toiselle uusilla. Kyselylomakkeilla oli tarkoitus saada selville nuorten mielipide kirjastonkäytönopastuksista ja siitä, mikä oli heistä toimivaa ja opettavaista ja mitä voisi parantaa. Tutkimuksessa selvisi, että nuoret ovat todella moninainen ryhmä, joten kirjastonkäytönopastuksen on hyvä sisältää erilaisia opetus- ja opastusmenetelmiä. Vaikka ensimmäisen ryhmän oppilaat olivat melko tyytyväisiä vanhaan kirjastonkäytönopastukseen, toinen ryhmä osoitti selvää kiinnostusta ja intoa uusia kirjastonkäytönopastusmenetelmiä kohtaan.This thesis is a qualitative research with secondary school pupils as the target group. It was made for Joensuu Main Library. The theme has been discussed a lot in Joensuu for a while because they want to make the guidance in library use unique for secondary school pupils. The aim was to make the guidance more interesting and inspiring for young people. The theoretical framework first explains how people use the library – what kind of library use types can be observed and what the definition of library use is – and how especially young people use the library. It also studied what kind of session the guidance in library use should be and how it should be organized. Because the co-operation between school and library is extremely important to make the guidance in library use successful, there is more information about the problems and solutions for the co-operation it in chapter three. The research techniques are told in chapter four. The research method is qualitative. The research was executed with a questionnaire for the young people in Joensuu who came to the guidance. They were in two groups, and all the pupils were in the 7th grade. The first group received the guidance in library use with the old teaching methods and the second one with new guidelines. The questionnaire was used to get to know the opinions of the pupils about the guidance in library use. The research revealed that all young people are definitely not of the same kind. That´s why the guidance in library use should involve different kind of teaching methods. The first group was quite pleased with the guidance, but the second group showed clearly zeal and interest towards it